tiistaina, marraskuuta 25, 2008

Väriteoriaa, osa 3: voikkovärit

Huom! Väriteoria-sarja on päivittynyt: sisällysluettelo

Voikkoväreihin kuuluu kuusi väriä, yksinkertaiset voikot (voikko, ruunivoikko ja mustanvoikko) ja kaksinkertaiset voikot eli tuplavoikot (cremello, perlino ja smoky cream). Kaikkien voikkovärien "pohjalla" on jokin perusväreistä (ruunikko, musta, rautias), jota erityinen voikkogeeni haalistaa. Jos voikkogeeni esiintyy yksinkertaisena, väri haalistuu vain vähän ja musta väri ei haalistu juuri lainkaan. Esiintyessään kaksinkertaisena voikkogeeni vaalentaa todella radikaalisti sekä ruskeata väriä että mustaa väriä.

Voikko
Voikko on yleisin, tunnetuin ja usein myös helpoimmin tunnistettavissa voikkoväreistä. Voikko on pohjaväriltään rautias, jota voikkogeeni siis vaalentaa. Voikon peitinkarva on keltainen ja jouhet valkoiset, tosin niissä voi olla harmaatakin seassa. Peitinkarvan sävy vaihtelee aika paljon, on vaaleita voikkoja ja tummia voikkoja ja monen voikon hevosen väri vaihtelee talvi- ja kesäkarvan mukaan.

Esimerkkejä
- Suomen luultavasti tunnetuin voikko: sph-ori Ukkosen Poika, väriltään hyvin keltainen, jouhissa huomattavasti harmaata, tässä pääkuvassa näkyy hyvin se, että iho karvan alla on tummaa, toisin kuin tuplavoikoilla.
- hyvin tumma voikko, jonka voi helposti sekoittaa liinaharjaiseen rautiaaseen. Yleensä kuitenkin tummatkin voikot erottaa siitä, että niiden päässä on keltaista värisävyä
- vaalea voikko, äkkiä katsoen voisi luulla jopa valkoiseksi. Joistain valokuvista voi olla hankalaa joskus erottaa vaalea kimo ja vaalea voikko toisistaan

Ruunivoikko
Ruunivoikko on, kuten nimestäkin voi päätellä, ruunikko, jota vaalentaa yksinkertainen voikkogeeni. Se ei vaikuta mustaan väriin, joten ruunivoikolla on ruunikon mustat jouhet ja jalat, mutta ruskea peitinkarva on vaalentunut kellertäväksi. Ruunivoikon peitinkarvan sävy voi vaihdella varsin radikaalisti, vaaleimmat yksilöt ovat melkein valkoisia tai vaaleankeltaisia, tummimpia voi olla vaikea erottaa tavallisesta ruunikosta. Kuten voikoillakin, ruunivoikon saattaa erottaa keltaisesta sävystä.

Ruunivoikon sekoittaa helposti hallakkoon, joka on hyvin samannäköinen. Hallakolla voi kuitenkin olla näkyvillä sen erityisen tuntomerkit: siima, jalkojen seepraraidat, kaksiväriset jouhet ja joissain tapauksissa myös muuta ruumista tummempi pää. Ruunivoikolla (kuten ruunikollakin) voi olla siima ja jos mustat jouhet ovat auringossa haalistuneet, ne voivat näyttää kaksi värisiltä, mutta seepraraidat ovat hallakon varma tuntomerkki. Tosin usein ne eivät kuvista kovin hyvin näy.
Ruunivoikko, kuten voikkovärit noin yleensäkin ovat kuitenkin yleisempiä monilla roduilla kuin alkukantaiset hallakkovärit. Hallakkovärejä esiintyy lähinnä vain alkuperäisroduilla, vuonohevonen lienee tunnetuin.

Esimerkkejä:
- melko tyypillinen ruunivoikko, ei kovin kellertävä sävyltään, mutta vaalea kuitenkin. Tämän voi kuitenkin helposti sekoittaa vaaleaan ruunikkoon
- vaalea, harmaansävyinen ruunivoikko, aiheuttaa helposti sekaannusta ainakin hiirakkoon, mutta kyseisen ponin suvusta ei löydy mitään hallakkoihin viittaavaa. Kesäkarvassa aika paljon erinäköinen.
- hyvin tumma ruunivoikko, helposti sekoitettavissa ruunikkoon, mutta tuo keltainen sävy paljastaa sen ruunivoikoksi
- hyvin punertavansävyinen ruunivoikko, itse asiassa ei ole tuon kuvan perusteella varmuutta onko kyse ylipäänsä ruunivoikosta vai ruunikosta, mutta ruunivoikko voi näyttää tuoltakin
- tumma ruunivoikko, tälläkin näkyy tuota kellertävää sävyä, joten selkeä ruunivoikko on kyseessä
- hyvin keltasävyinen ruunivoikko, mahdotonta sekoittaa ruunikkoon, tämä on hyvin tyypillinen ruunivoikko
- erittäin vaalea ruunivoikko, tätä ei voi sanoa oikein ruskeaksi eikä juuri kellertäväksikään, mutta ruunivoikko se on silti, ei kimo, hiirakko eikä mikään muukaan

Mustanvoikko
Koska yksinkertainen voikkogeeni ei juuri vaikuta mustaan väriin, on mustanvoikko (musta + voikko) erittäin hankala tunnistaa, koska se näyttää usein ihan tavalliselta mustalta. Joskus voikkogeeni voi vaalentaa väriä sen verran, että hevonen näyttää kulomustalta tai tummalta ruunikolta. Karvassa saattaa olla kuitenkin kellertävä sävy, joka näkyy selvimmin auringonvalossa. Tätä kuitenkaan pystyy harvoin valokuvista näkemään. Ehkä selvin mustanvoikon tuntomerkki on vaaleat, keltasävyiset karvat korvien sisäpuolella. Joillain mustanvoikoilla on myös vaaleammat silmät.

Esimerkkejä
- tällä varsalla näkyvät nuo vaalean korvansisustat, joista puhuin
- lähikuva mustanvoikon silmänväristä, mutta kuten sanottu, monilla mustanvoikoilla on ihan normaalit, tummat silmät
- lisää kuvia mustanvoikoista, kuten huomaatte, moni näyttää ihan tavalliselta tumman- tai mustanruunikolta, mustalta tai muuten vain "normaalilta" vaikka ne ovatkin mustanvoikkoja

Tuplavoikot
Tuplavoikot ovat kaikki ulkoisesti varsin samankaltaisia värejä, niiden suurin ero onkin genetiikassa. Cremello on rautiaspohjainen, perlino ruunikkopohjainen ja smoky cream mustapohjainen väri, mutta koska kaksinkertainen voikkogeeni vaalentaa kaikkia värejä hyvin paljon, näyttävät ne kaikki hyvin samanlaisilta. Erityisesti perlino ja smoky cream ovat hyvin samanlaiset, cremello on teoriassa erotettavissa näistä kahdesta.

Tuplavoikot ovat niitä, joita monet nimittävät virheellisesti albinoiksi. Hevosissa ei esiinny punasilmäistä albinoa. Ponipuolella näitä nimitetään termillä BEC (blue-eyed cream). Kaikkien karva on valkoinen tai vaaleankeltainen, iho vaaleanpunainen ja jouhet joko valkoiset (cremello), peitinkarvan väriset tai hieman tummemmat, usein puna- tai oranssisävyiset. Silmät ovat siniset tai siniharmaat ja kaviot ovat vaaleat.

Oikein vaalean voikon voi mahdollisesti sekoittaa tuplavoikkoihin, mutta voikoilla on kuitenkin tumma iho, tuplavoikolla ei. Jos tuplavoikkoon väriin on yhdistynyt myös kimo väri, ei kimous ja kimoutuminen näy karvassa.

Esimerkkejä:
- cremello, aika selkeä cremello, joka on vaalein näistä väreistä. Hevonen on tuollainen kermanvärinen, ei valkoinen koska valkoiset merkit ja valkoiset jouhet erottuvat, mutta edes jalkojen nivelien kohdalla ei ole yhtään tummempaa väriä. Huomatkaa turvan ja silmänympäryksien vaaleanpunainen iho
- perlino tai smoky cream, värisävy jo peitinkarvassakin on edellistä kuvaa tummempi ja punertavampi, jouhet ovat erikoisesti tummemmat ja punertavat
- perlino tai smoky cream, tällä jouhien erilainen värisävy näkee selkeästi. Jalkoja tarkasti katsomalla voi havaita erityisesti nivelien kohdalla hieman tummempaa sävyä

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tällainen pahanen on päässyt lipsahtamaan tuonne tekstiin "- tässäkin on hyvin tumma kimo, jonka pään keltainen sävy näkyy paremmin kuin edellisessä kuvassa".

Mukava lukea näitä väri juttuja vaikka aika paljon samaa asiaahan näissä on, mitä on jo tuolta hevosmaailmasta tullut väreistä lueskeltua :D

Se Ionicin Sirpa kirjoitti...

Kas kas, painovirhepaholainen päässyt julkisuuteen asti. Ilmeisesti joku sitten oikeasti lukee näitä tekstejä :) Ja joo, samaa asiaahan tämä on kuin Hevosmaailma.netissä, kun kirjoittajakin on kerran sama. Täällä vain kirjoitan virtuaalihevosmaailman kantilta, jolla on vähän eri näkökulma.

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Ilmeisesti hevonen ei voi olla voikkogeenin kantaja? Jos emä on voikko ja isä ruunikko, vaikuttaako niiden varsan voikon värin periytymisen todennäköisyyteen mitenkään se, että iee on myös voikko?
Kiitos!

Se Ionicin Sirpa kirjoitti...

Anonyymi, voikkogeeni näkyy aina hevosen värissä (tosin mustanvoikko voi tosiaan näyttää mustalta, mutta noin periaatteessa kuitenkin), hevonen ei voi kantaa voikkogeeniä ilman että se näkyisi sen värissä. Se, että varsan emä on voikko, mahdollistaa sen että varsa itsekin voi olla voikkovärinen (voikko, ruunivoikko tai mustanvoikko, todennäköisyys näille yhteensä 50%), mutta se, että iee on voikko ei vaikuta asiaan enää mitenkään.