VNT on alkanut vähitellen pyöriä ja tuomarointipyyntöjä on tullut jo muutamia. Oi miten mielelläni lupautuisinkaan tuomaroimaan pyydettyjä luokkia, mutta kas kun tuomarointeja on rajoitettu. Saan olla tuomarina vain 2 luokassa kerrallaan.
Näyttelyt on lisäksi anottava 2 viikkoa ennen pitopäivää, joten jos lupaudun tänään arvostelemaan 15.2. pidettävät näyttelyt, se vielä onnistuu, mutta koska voin tuomaroida luokan luultavasti vastai 14.2. "vapaudun" vasta silloin tuomaroimaan lisää luokkia. Siis kaksi vaivaista luokkaa per pari viikkoa! Tämä on ihan naurettavaa, joudun kieltäytymään tuomaroinneista eikä minulla silti ole tuomaroitavaa kuin nimellisesti.
Tietenkin aloittelevien tuomareiden täytyy kerätä kokemusta eikä innoissaan rynnätä tuomaroimaan kymmeniä luokkia todetakseen ettei ehdi eikä jaksa. Mutta vaikka VNT on ihan uusi juttu, minä en ole aloitteleva tuomari. VNT-tuomaroinnissa ei ole mitään ihmeellistä tai uutta, paitsi BIC-sijat, niiden määrä ja ne jotkut pisteet, joista ei vieläkään ole mainintaa VNT:n sivuilla. Mutta siitä ei olisi pelkoa, että lupautuisin tuomaroimaan kapasiteettiin nähden liikaa luokkia. Sen verran voisi ihmiseen luottaa?
Niinpä niin, olen taas kerran kinuamassa itselleni erivapauksia ja oikeuksia, joita toisilla ei ole, mutta tässä menee hermot. Kuluu todennäköisesti kuukausia, ennen kuin voin arvostella kolme luokkaa, vuosi ennen kuin voin arvostella 5 luokkaa ja niin edelleen. Suurin osa ajasta kuluu siis peukaloita pyöritellessä. Kenen etua tämä oikeasti palvelee? Minun? Ei. Näyttelyjärjestäjien? Saada kieltävä vastaus vaikka oikeasti voisinkin tuomaroida luokat ihan hyvin? Tuskin. VNT:n? Innokas ja osaava tuomari istuu tyhjänpanttina ja joutuu silti tarjoamaan eioota järjestäjille? Kröhm, antaa todella hyvän kuvan koko puljusta.
torstaina, tammikuuta 29, 2009
tiistaina, tammikuuta 27, 2009
Vanhoja Vippos-artikkeleitani
Tuosta eilisestä virtuaalilehtiaiheisesta postauksestani innostuin kaivamaan arkistoistani vanhoja Vippokseen kirjoittamiani artikkeleita, niitä, jotka ovat kadonneet kun hevoset.comissa olleet vanhat Vippoksen sivut katosivat. Nyt kaikki (uusinta tersk-historiikkia lukuunottamatta) Vippos-artikkelini löytyvät taas kotisivultani.
Lueskelin eilen muutenkin noita artikkeleita ja voin todeta, että moni niistä on kestänyt aikaa. Se ei ole hyvä juttu, koska se tarkoittaa sitä että moni asia ei ole virtuaalimaailmassa muuttunut.
Lukekaa joutessanne vaikka elokuussa 2002 (kyllä, 2002!) julkaistu "YLA:n nousu, uho... ja tuho?", jossa kritisoin sitä että hevosen luonne kirjoitutetaan toisilla, sukutauluja väärennetään kun suvuttomille hevosille etsitään vanhempia ja muuta vilpiksi luettavaa tehdään vain sen takia, että hevonen näyttäisi paremmalta.
Nykyisinhän tuota ei tehdä enää niinkään YLA:n takia vaan siitä on tullut virtuaalimaailman tapa ja kuvioihin on astunut hevosten kilpailutus muilla. Onko mikään siis muuttunut kuudessa ja puolessa vuodessa? Ihmiset ehkä, mutta samat vippaskonstit on edelleen käytössä samojen tavoitteiden takia ja mikä pahinta, uusia keinoja harrastaa vilppiä keksitään jatkuvasti.
Minä en mitään kadukaan niin paljon kuin YLA:n keksimistä. Se täytti tuolloin tarkoituksensa, se antoi vaihtoehdon NJ-menestykselle ja tarjosi toisenlaisen "hyvän hevosen" mallin kuin vain se, jolla on nätti kuva ja VIR MVA Ch-merkinnät sivuillaan.
Mutta mitä YLA ja sen perusajatus on aiheuttanut myöhemmin? Kilpaileminen on liian tärkeätä, luonnekuvaukset ovat liian tärkeitä, suku on liian tärkeä... Nyt ei voi olla hyvä hevonen, jos ei ole satojen kisojen kalenteria, pitkänpitkää luonnekuvausta ja huikeata sukua, yhdistettynä tietysti hienoon kuvaan ja mielellään myös NJ-menestykseen ynnä ktk-palkintoon.
Voi mitä minä antaisinkaan, jos voisin mennä ajassa taaksepäin ja lyödä itseni tajuttomaksi sinä iltana kun rustasin ensimmäiset versiot YLA:n pistetaulukoista! Luultavasti VRL:n hallitus ja kilpailujaosten ylläpitäjät haluaisivat tulla mukaan huutosakiksi, koska eiköhän nuo kilpailujaokset ja niihin liittyvät ongelmat ole yksi suurimmista kitinänaiheuttajista. Miten rauhassa VRL saisikaan olla, jos ihmisille ei kilpaileminen olisi se maailman tärkein asia? Miten paljon sääntötekstiä jäisi kirjoittamatta, kun ei tarvitsisi tukkia jokaista porsaanreikää, joilla ihmiset pyrkivät petkuttamaan kisoissa?
Oma suosikkini artikkeleista on kuitenkin joulukuussa 2004 julkaistu, ihanan sarkastinen ja edelleen valitettavan ajankohtainen "Kahdeksan vinkkiä virtuaalimenestykseen". Muutaman pikkukohdan siitä ehkä voisin korjata ajankohtaisemmaksi, mutta muutenhan tuo on ihan kuin eilen kirjoitettu. Meno on täsmälleen samanlaista tänäkin päivänä, ellei jopa pahempaa. Sitä minä vain ihmettelen, että miten se on mahdollista, kun porukka vaihtuu kuitenkin likimain koko ajan. Kuka ehtii aivopestä ne uudet tulokkaat niin nopeasti ja tehokkaasti uskomaan Ennennäkemättömään Menestykseen ja tavoittelemaan sitä hinnalla millä hyvänsä?
Lueskelin eilen muutenkin noita artikkeleita ja voin todeta, että moni niistä on kestänyt aikaa. Se ei ole hyvä juttu, koska se tarkoittaa sitä että moni asia ei ole virtuaalimaailmassa muuttunut.
Lukekaa joutessanne vaikka elokuussa 2002 (kyllä, 2002!) julkaistu "YLA:n nousu, uho... ja tuho?", jossa kritisoin sitä että hevosen luonne kirjoitutetaan toisilla, sukutauluja väärennetään kun suvuttomille hevosille etsitään vanhempia ja muuta vilpiksi luettavaa tehdään vain sen takia, että hevonen näyttäisi paremmalta.
Nykyisinhän tuota ei tehdä enää niinkään YLA:n takia vaan siitä on tullut virtuaalimaailman tapa ja kuvioihin on astunut hevosten kilpailutus muilla. Onko mikään siis muuttunut kuudessa ja puolessa vuodessa? Ihmiset ehkä, mutta samat vippaskonstit on edelleen käytössä samojen tavoitteiden takia ja mikä pahinta, uusia keinoja harrastaa vilppiä keksitään jatkuvasti.
Minä en mitään kadukaan niin paljon kuin YLA:n keksimistä. Se täytti tuolloin tarkoituksensa, se antoi vaihtoehdon NJ-menestykselle ja tarjosi toisenlaisen "hyvän hevosen" mallin kuin vain se, jolla on nätti kuva ja VIR MVA Ch-merkinnät sivuillaan.
Mutta mitä YLA ja sen perusajatus on aiheuttanut myöhemmin? Kilpaileminen on liian tärkeätä, luonnekuvaukset ovat liian tärkeitä, suku on liian tärkeä... Nyt ei voi olla hyvä hevonen, jos ei ole satojen kisojen kalenteria, pitkänpitkää luonnekuvausta ja huikeata sukua, yhdistettynä tietysti hienoon kuvaan ja mielellään myös NJ-menestykseen ynnä ktk-palkintoon.
Voi mitä minä antaisinkaan, jos voisin mennä ajassa taaksepäin ja lyödä itseni tajuttomaksi sinä iltana kun rustasin ensimmäiset versiot YLA:n pistetaulukoista! Luultavasti VRL:n hallitus ja kilpailujaosten ylläpitäjät haluaisivat tulla mukaan huutosakiksi, koska eiköhän nuo kilpailujaokset ja niihin liittyvät ongelmat ole yksi suurimmista kitinänaiheuttajista. Miten rauhassa VRL saisikaan olla, jos ihmisille ei kilpaileminen olisi se maailman tärkein asia? Miten paljon sääntötekstiä jäisi kirjoittamatta, kun ei tarvitsisi tukkia jokaista porsaanreikää, joilla ihmiset pyrkivät petkuttamaan kisoissa?
Oma suosikkini artikkeleista on kuitenkin joulukuussa 2004 julkaistu, ihanan sarkastinen ja edelleen valitettavan ajankohtainen "Kahdeksan vinkkiä virtuaalimenestykseen". Muutaman pikkukohdan siitä ehkä voisin korjata ajankohtaisemmaksi, mutta muutenhan tuo on ihan kuin eilen kirjoitettu. Meno on täsmälleen samanlaista tänäkin päivänä, ellei jopa pahempaa. Sitä minä vain ihmettelen, että miten se on mahdollista, kun porukka vaihtuu kuitenkin likimain koko ajan. Kuka ehtii aivopestä ne uudet tulokkaat niin nopeasti ja tehokkaasti uskomaan Ennennäkemättömään Menestykseen ja tavoittelemaan sitä hinnalla millä hyvänsä?
maanantaina, tammikuuta 26, 2009
Virtuaalimaailma 01/09
Me olemme eläneet kai jossain piilossa ja pussissa, koska emme ole kuulleet sanaakaan uudesta Virtuaalimaailma-lehdestä. Tai sitten siitä ei ole julkisuudessa toistaiseksi puhuttukaan ainakaan isoon ääneen. Jäin kuitenkin miettimään, että onko Virtuaalimaailma siis Feanaron oma projekti vai VRL:n virallinen lehti. Nämä kaksi eivät kuitenkaan liene täysin sama asia.
Ensimmäinen numero vaikuttaa aika kivalta, toteutuksessa tai ulkoasussa jokin vähän kaihertaa, mutten keksi mikä. Ehkä se on vain tottumattomuutta tuollaiseen "tekstiputkeen", jossa kaikki ovat peräkkäin. Niin ja väliotsikot olisivat aika kova sana erityisesti noissa pidemmissä teksteissä. Kirjoittajien nimiä kaipailisin myös, olettaen ettei Feanaro ole itse kirjoittanut kaikkea (paitsi sitä, minkä lopussa lukee Viivi L.). Kuitenkin aika vipposmainen kaikkinensa enkä sano tätä negatiivisessa mielessä. Sarjakuva piristi päivän.
Itse tosin aloin miettiä jo Vippoksen aikana, mikä on virtuaalihevoslehden funktio. Onko sillä sitä? VRL:n tiedotus hoituu kohtuullisen tehokkaasti VRL:n sivujen kautta, Uutisvuotoakin voisi kehittää, jos sitä enää tarvitaan tiedotusta tukemaan. Mielipiteitään voi jokainen esitellä foorumeissa (joissa ne kyllä hukkaantuvat kaiken muun sekaan), niin että mitä muuta niille virtuaalilehdille jäi?
No okei, onhan esimerkiksi Vippoksessa ollut vuosien varrella kymmenittäin erilaisia yleispäteviä artikkeleita eri asioista, itsekin niitä olen kirjoitellut aika paljon. Ehkä virtuaalinen lehti onkin parhaimmillaan tällaisten artikkelien "kokoontumispaikkana", josta niitä löytää kerralla kaikki eikä tarvitse juoksennella niiden perässä pitkin nettiä.
Minusta itsestäni ei ole kyllä enää kirjoittajaksi mihinkään. Kaikki kirjoittamiseen käytetty inspiraatio, aika, aiheet ja ideat kuluvat nykyisin tähän blogiin. Toisaalta lienee kai aika jo antaakin tilaa muille, johan Vippokseen tuli kirjoitettua suhteellisen aktiivisesti 4 vuotta ja tämä blogi on jonkinlaista jatkumoa sille. Että eiköhän minun mielipiteet tiedetä jo aika yleisesti, ketä ne nyt sitten jostain syystä kiinnostavat.
Ensimmäinen numero vaikuttaa aika kivalta, toteutuksessa tai ulkoasussa jokin vähän kaihertaa, mutten keksi mikä. Ehkä se on vain tottumattomuutta tuollaiseen "tekstiputkeen", jossa kaikki ovat peräkkäin. Niin ja väliotsikot olisivat aika kova sana erityisesti noissa pidemmissä teksteissä. Kirjoittajien nimiä kaipailisin myös, olettaen ettei Feanaro ole itse kirjoittanut kaikkea (paitsi sitä, minkä lopussa lukee Viivi L.). Kuitenkin aika vipposmainen kaikkinensa enkä sano tätä negatiivisessa mielessä. Sarjakuva piristi päivän.
Itse tosin aloin miettiä jo Vippoksen aikana, mikä on virtuaalihevoslehden funktio. Onko sillä sitä? VRL:n tiedotus hoituu kohtuullisen tehokkaasti VRL:n sivujen kautta, Uutisvuotoakin voisi kehittää, jos sitä enää tarvitaan tiedotusta tukemaan. Mielipiteitään voi jokainen esitellä foorumeissa (joissa ne kyllä hukkaantuvat kaiken muun sekaan), niin että mitä muuta niille virtuaalilehdille jäi?
No okei, onhan esimerkiksi Vippoksessa ollut vuosien varrella kymmenittäin erilaisia yleispäteviä artikkeleita eri asioista, itsekin niitä olen kirjoitellut aika paljon. Ehkä virtuaalinen lehti onkin parhaimmillaan tällaisten artikkelien "kokoontumispaikkana", josta niitä löytää kerralla kaikki eikä tarvitse juoksennella niiden perässä pitkin nettiä.
Minusta itsestäni ei ole kyllä enää kirjoittajaksi mihinkään. Kaikki kirjoittamiseen käytetty inspiraatio, aika, aiheet ja ideat kuluvat nykyisin tähän blogiin. Toisaalta lienee kai aika jo antaakin tilaa muille, johan Vippokseen tuli kirjoitettua suhteellisen aktiivisesti 4 vuotta ja tämä blogi on jonkinlaista jatkumoa sille. Että eiköhän minun mielipiteet tiedetä jo aika yleisesti, ketä ne nyt sitten jostain syystä kiinnostavat.
sunnuntaina, tammikuuta 25, 2009
Suurpäivitys Ionicissa
No okei, älkää nyt vielä nahkojanne repikö, ei Ionicissa mikään oikeastaan muuttunut. Kunpahan vain saimme päivitettyä sen pitkästä aikaa ihan kunnolla. Se on sitten kumma ettei sitäkään saa niin usein tehdyksi kuin pitäisi, vaikkei se vaadi edes vaivaa, muutaman klikkauksen ja vähän odottelua.
Jotain uutisoitavaakin on kyllä. Näyttelyiden osallistuja- ja tuloslistat ovat nyt ajan tasalla. Moneen luokkaan mahtuu vielä, muutamasta täyttyneestä luokasta on tulokset tulleet ja osallistujia tuntuu olevan kivasti siihen nähden, että kyse on villeistä näyttelyistä emmekä ole hirveästi mainostelleet tapahtumaa.
Kladrubeja on sen verran paljon jo, että ne saivat ikioman listansa eivätkä ole enää muiden itäeurooppalaisten rotujen seassa. Helmikuussa on tulossa taas lisää kasvatteja tästäkin rodusta ja maaliskuussa ensimmäiset itse kasvattamamme tammat varsovat. Meiltä nimittäin myytiin viime kesänä ja alkusyksystä noita kladrub-tammavarsoja pois, joten vaikka niitä onkin syntynyt aikaisemminkin, niin nyt vasta vanhimmat meille jääneet alkavat olla aikuisia. Lisäksi kladrub on hitaasti kehittyvä rotu, joten Aleida ja Senta astutetaan vasta 5-vuotispäivänään, ei jo heti nelivuotiaina kuten monet muut rodut.
Laukkahevoslista on poistettu kokonaan ja Ionicinkin omistamat laukkahevoset on linkitetty Pinkkiin. Tämä sen takia, että on helpompaa kun kaikki laukoissa kilpailevat hevoset löytyvät koottuna yhdeltä sivustolta, vaikka ne olisivatkin useamman eri tallin alla.
Pink on päivitetty myös ja se on lisäksi rekisteröity myös VRL:ään. Pinkin tuorein tulokas on semistayeriori Sherrypie GA (kymmenen pistettä sille, joka tietää/arvaa mistä leffasta tuo nimi on napattu tarkistamatta sitä netistä). Pinkissä on muuten sitten paljon hevosia jo myytävänäkin, hevoslistoissa on "Myynnissä"-sarake ja hevosen kohdalla siinä sarakkeessa lukee kyllä, niin luonnollisesti kyseinen kaviokas on myynnissä. Jaa perhana, Sherrypieta ei kyllä myydä, täytyy korjata se...
VRL:stä puheenollen, myös Ionicin jämäseura Team ION on nyt rekisteröity seura. Siihen saa liittyä, jos ei koe halua olla maailman aktiivisin seurakilpailija. Mitään hyötyä IONiin kuulumisesta ei siis ole, koska emme järjestä toimintaa.
Omien kasvattien lisäksi meille on keksitty viime aikoina sekalainen joukkio uusia hevosia. Tässä nyt ainakin suurin osa esiteltynä:
- Trivalent GA, tuhti ja tanakka pottock-ori, tuli Idoian sulhaseksi
- Courant GA, poitou-ori, tulevaisuudessa tätä rotua meille tulee varmasti enemmänkin, nythän meillä on vain tämä ja kasvattimme, tamma Paoline Ion
- Premiado GA, perunpaso-ori
- Graciela GA, perunpaso-tamma, muitakin askellajihevosia meille on tulossa tässä kevään mittaan
- Barwa GA, sleesianhevosori
- Tivadar GA, furioso-ori
- Lobbanékony GA, furioso-tamma
- Maróni GA, gidran-tamma
- Szarość GA, sleesianhevostamma
- Zagslet GA, don-ori, lisääkin venäläisiä on tulossa kyllä
Jotain uutisoitavaakin on kyllä. Näyttelyiden osallistuja- ja tuloslistat ovat nyt ajan tasalla. Moneen luokkaan mahtuu vielä, muutamasta täyttyneestä luokasta on tulokset tulleet ja osallistujia tuntuu olevan kivasti siihen nähden, että kyse on villeistä näyttelyistä emmekä ole hirveästi mainostelleet tapahtumaa.
Kladrubeja on sen verran paljon jo, että ne saivat ikioman listansa eivätkä ole enää muiden itäeurooppalaisten rotujen seassa. Helmikuussa on tulossa taas lisää kasvatteja tästäkin rodusta ja maaliskuussa ensimmäiset itse kasvattamamme tammat varsovat. Meiltä nimittäin myytiin viime kesänä ja alkusyksystä noita kladrub-tammavarsoja pois, joten vaikka niitä onkin syntynyt aikaisemminkin, niin nyt vasta vanhimmat meille jääneet alkavat olla aikuisia. Lisäksi kladrub on hitaasti kehittyvä rotu, joten Aleida ja Senta astutetaan vasta 5-vuotispäivänään, ei jo heti nelivuotiaina kuten monet muut rodut.
Laukkahevoslista on poistettu kokonaan ja Ionicinkin omistamat laukkahevoset on linkitetty Pinkkiin. Tämä sen takia, että on helpompaa kun kaikki laukoissa kilpailevat hevoset löytyvät koottuna yhdeltä sivustolta, vaikka ne olisivatkin useamman eri tallin alla.
Pink on päivitetty myös ja se on lisäksi rekisteröity myös VRL:ään. Pinkin tuorein tulokas on semistayeriori Sherrypie GA (kymmenen pistettä sille, joka tietää/arvaa mistä leffasta tuo nimi on napattu tarkistamatta sitä netistä). Pinkissä on muuten sitten paljon hevosia jo myytävänäkin, hevoslistoissa on "Myynnissä"-sarake ja hevosen kohdalla siinä sarakkeessa lukee kyllä, niin luonnollisesti kyseinen kaviokas on myynnissä. Jaa perhana, Sherrypieta ei kyllä myydä, täytyy korjata se...
VRL:stä puheenollen, myös Ionicin jämäseura Team ION on nyt rekisteröity seura. Siihen saa liittyä, jos ei koe halua olla maailman aktiivisin seurakilpailija. Mitään hyötyä IONiin kuulumisesta ei siis ole, koska emme järjestä toimintaa.
Omien kasvattien lisäksi meille on keksitty viime aikoina sekalainen joukkio uusia hevosia. Tässä nyt ainakin suurin osa esiteltynä:
- Trivalent GA, tuhti ja tanakka pottock-ori, tuli Idoian sulhaseksi
- Courant GA, poitou-ori, tulevaisuudessa tätä rotua meille tulee varmasti enemmänkin, nythän meillä on vain tämä ja kasvattimme, tamma Paoline Ion
- Premiado GA, perunpaso-ori
- Graciela GA, perunpaso-tamma, muitakin askellajihevosia meille on tulossa tässä kevään mittaan
- Barwa GA, sleesianhevosori
- Tivadar GA, furioso-ori
- Lobbanékony GA, furioso-tamma
- Maróni GA, gidran-tamma
- Szarość GA, sleesianhevostamma
- Zagslet GA, don-ori, lisääkin venäläisiä on tulossa kyllä
lauantaina, tammikuuta 24, 2009
Miten Virginian saa tuomaroimaan VNT-näyttelyitä?
Kuten monet varmasti tietävätkin, olen VNT:n tuomari ja toimin myös eri rotujen rakenneasiantuntijana kouluttamassa uusia VNT:n tuomareita. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että jos järjestät VNT:n näyttelyt, minua voi ja ehdottomasti saa pyytää tuomariksi. Tässä kuitenkin yleisiä ohjeita siihen, miten minut saa parhaiten tuomaroimaan näyttelyissäsi luokkia.
1. En itse tiedä, miten noita näyttelyitä anotaan ja miten tuomareita pyydetään, pyydetäänkö ensin tuomarit, sitten anotaan näyttelyt ja tuomareille lähetetään VRL:n sivujen kautta tuomarointipyynnöt toistamiseen, mutta ainakin minuun kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä mailitse (virginia.shore@gmail.com tai vtionic@gmail.com) ja kysyä haluanko tuomaroida tietyn luokan.
Muista asianmukainen otsikointi varsinkin tuota vtionic-osoitetta käyttäessäsi.
Käyn kyllä aika säännöllisesti myös VRL:n sivuilla tarkistamassa, jos sinne on tullut tuomarointipyyntöjä, joten sitäkin kautta voi toki tuomarointipyyntöjä laittaa.
2. Minulle ei ole merkitty erikoistumisrotuja, mutta se ei tarkoita sitä että tuomaroisin ihan kaikkea mahdollista. Välttelen viimeiseen asti seuraavien rotujen tuomarointia: suomenhevonen, lv-ravurit, raskaat kylmäveriset, shetlanninponi, islanninhevonen, vuonohevonen, eestinhevonen, (friisiläinen). Näiden rotujen luokkiin minua ei kannata kysyä tuomariksi.
Sen paremmin minua ei kannata kysyä tuomaroimaan "kaikki ponirodut"- tai "hevosoriit"-tyylisiä luokkia, joihin voi tulla edellä mainittujen rotujen edustajia ja muutenkin rotukirjo on suurta. Tuomaroin mieluummin joko yhden rodun tai jonkin rajoitetun roturyhmän luokkia, se on helpompaa.
Suosikkirotujani ovat puoliveriset, arabit, walesinponin kaikki sektiot part-bred mukaanlukien, RBSH, budjonny, angloarabi, englantilainen täysiverinen, terskinhevonen, morgan, saddlebred, tennesseenwalker, monet harvinaiset rodut (erityisesti ne, joita kasvatan itsekin) ja aivan erityisesti ahaltek. Monien muidenkin rotujen tuomarointi onnistuu kyllä, joten kysykää rohkeasti.
3. En halua tuomaroida jättikokoisia luokkia. 15 hevosen luokka on optimaalinen, 20 hevosta menee joten kuten, 25 ehkä vielä hampaita kiristellen, mutta jos maksimiosallistujamäärä on siitä paljonkin ylöspäin, saat todennäköisesti kieltävän vastauksen.
Viivin virtuaaliblogista löytyy ohjeita VNT-näyttelyiden järjestämiseen, joten nyt kaikki näyttelyitä pitämään.
1. En itse tiedä, miten noita näyttelyitä anotaan ja miten tuomareita pyydetään, pyydetäänkö ensin tuomarit, sitten anotaan näyttelyt ja tuomareille lähetetään VRL:n sivujen kautta tuomarointipyynnöt toistamiseen, mutta ainakin minuun kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä mailitse (virginia.shore@gmail.com tai vtionic@gmail.com) ja kysyä haluanko tuomaroida tietyn luokan.
Muista asianmukainen otsikointi varsinkin tuota vtionic-osoitetta käyttäessäsi.
Käyn kyllä aika säännöllisesti myös VRL:n sivuilla tarkistamassa, jos sinne on tullut tuomarointipyyntöjä, joten sitäkin kautta voi toki tuomarointipyyntöjä laittaa.
2. Minulle ei ole merkitty erikoistumisrotuja, mutta se ei tarkoita sitä että tuomaroisin ihan kaikkea mahdollista. Välttelen viimeiseen asti seuraavien rotujen tuomarointia: suomenhevonen, lv-ravurit, raskaat kylmäveriset, shetlanninponi, islanninhevonen, vuonohevonen, eestinhevonen, (friisiläinen). Näiden rotujen luokkiin minua ei kannata kysyä tuomariksi.
Sen paremmin minua ei kannata kysyä tuomaroimaan "kaikki ponirodut"- tai "hevosoriit"-tyylisiä luokkia, joihin voi tulla edellä mainittujen rotujen edustajia ja muutenkin rotukirjo on suurta. Tuomaroin mieluummin joko yhden rodun tai jonkin rajoitetun roturyhmän luokkia, se on helpompaa.
Suosikkirotujani ovat puoliveriset, arabit, walesinponin kaikki sektiot part-bred mukaanlukien, RBSH, budjonny, angloarabi, englantilainen täysiverinen, terskinhevonen, morgan, saddlebred, tennesseenwalker, monet harvinaiset rodut (erityisesti ne, joita kasvatan itsekin) ja aivan erityisesti ahaltek. Monien muidenkin rotujen tuomarointi onnistuu kyllä, joten kysykää rohkeasti.
3. En halua tuomaroida jättikokoisia luokkia. 15 hevosen luokka on optimaalinen, 20 hevosta menee joten kuten, 25 ehkä vielä hampaita kiristellen, mutta jos maksimiosallistujamäärä on siitä paljonkin ylöspäin, saat todennäköisesti kieltävän vastauksen.
Viivin virtuaaliblogista löytyy ohjeita VNT-näyttelyiden järjestämiseen, joten nyt kaikki näyttelyitä pitämään.
torstaina, tammikuuta 22, 2009
Boogey: ennätyksen parannus ja ravivalitusta
Boogey Boogey Ugo starttasi eilen Blue Milessa 2100 metrin tasoitusajossa. Ori sijoittui erittäin hienosti kakkoseksi ja petrasi ennätystään toista sekunttia! Uusi ennätys kirjataan nyt numeroin 18,1ke ja rahaakin tuli 1500 virtuaalieuroa lisää.
Myös Ajattoman 9.1. pidettyjen ravien tulokset tulivat vihdoinkin, Boogey oli sijalla neljä, aika oli kohtuukiva 20,6kex ja rahaa tuli neljäsataa.
Päivän ravivalitus koskee sitä, miten hemmetin kauan liian monet ravien pitäjät kitkuttavat tulosten kanssa. Viikon myöhästyminen tuloksissa on aika normaalia, parikin viikkoa vielä voi joutua odottamaan. Joo-joo, on oma elämä ja rento meininki (my ass...), mutta samaahan mainostavat laukkaihmisetkin ja silti päivittävät tulokset sivuille säällisessä ajassa.
Laukkamaailmassa voi tehdä ja usein tehdäänkin niin että odotetaan tulokset tämän päivän laukoista ja vasta niiden jälkeen osallistutaan ylihuomisen laukkoihin. Tietysti tämä johtuu myös siitä, että laukkoihin mahtuu yleensä vielä viimeisenäkin osallistumispäivänä, kun taas ravipuolella suosituimmat lähdöt ovat tupaten täynnä jo kaksi viikkoa etukäteen. Mikä herättää väistämättä kysymyksen, miksei niitä täynnä olevia lähtöjä voisi arpoa hyvissä ajoin jo etukäteen...
Myös Ajattoman 9.1. pidettyjen ravien tulokset tulivat vihdoinkin, Boogey oli sijalla neljä, aika oli kohtuukiva 20,6kex ja rahaa tuli neljäsataa.
Päivän ravivalitus koskee sitä, miten hemmetin kauan liian monet ravien pitäjät kitkuttavat tulosten kanssa. Viikon myöhästyminen tuloksissa on aika normaalia, parikin viikkoa vielä voi joutua odottamaan. Joo-joo, on oma elämä ja rento meininki (my ass...), mutta samaahan mainostavat laukkaihmisetkin ja silti päivittävät tulokset sivuille säällisessä ajassa.
Laukkamaailmassa voi tehdä ja usein tehdäänkin niin että odotetaan tulokset tämän päivän laukoista ja vasta niiden jälkeen osallistutaan ylihuomisen laukkoihin. Tietysti tämä johtuu myös siitä, että laukkoihin mahtuu yleensä vielä viimeisenäkin osallistumispäivänä, kun taas ravipuolella suosituimmat lähdöt ovat tupaten täynnä jo kaksi viikkoa etukäteen. Mikä herättää väistämättä kysymyksen, miksei niitä täynnä olevia lähtöjä voisi arpoa hyvissä ajoin jo etukäteen...
keskiviikkona, tammikuuta 21, 2009
Hyvä laukkahevonen ja hyvä laukkakisaaminen
Sasnakin blogissa on viime aikoina ollut pari pistämätöntä pohdintaa virtuaalisesta laukkaurheilusta. Tuoreempi on otsikolla "Laadukas laukkahevonen", joka pohtii sitä, mikä oikeasti on hyvä laukkahevonen. Toinen teksti on sitten otsikolla "Yleinen kilpaileminen", jossa kirjoitetaan siitä, mikä olisi järkevä "keskivertohevosen" taso ja millaista on laukkaurheilu reaalimaailmassa. S jo kommentoikin (osien meidän molempien puolesta, jaan hyvin pitkälle hänen mielipiteensä) tuota jälkimmäistä tekstiä. Nuo kaksi blogitekstiä kuitenkin ovat sellaisia, jotka jokaisen virtuaalilaukkamaailmassa liikkuvan pitäisi lukea ajatuksen kanssa läpi.
En edes tiedä mistä päin tätä lähtisi purkamaan tähän.
No, ensinnäkin tuo allowance-lähtöjen ja ennen kaikkea niihin osallistuvien hevosten vähyys ja ungraded-lähtöjen lähes totaalinen puuttuminen virtuaalimaailmassa. Reaalimaailmassa nuo grade-lähdöt ovat siis Nerithin mukaan harvojen hevosten herkkua. Ilmeisesti juttu menee siis niin, että vaikka reaalihevonen onnistuisikin voittamaan maidenin ja sen lisäksi allowancen, se ei siirry automaattisesti grade-lähtöihin ellei se todellakin osoita sellaista lahjakkuutta, että sen voisi olettaa siellä pärjäävän. Sen sijaan se aloittaa/jatkaa kilpailemista ungraded-lähdöissä.
Virtuaalimaailmassa ei tarvita kuin edes yksi G1-tason voittanut hevonen, niin sen avulla jos saadaan kilpailemattomistakin hevosista tuotettua varsoja, jotka hyppäävät allowancen yli ja siirtyvät suoraan G3-lähtöihin. Nyt kun laukkahevosia ja laukkoja alkaa olla jo enemmän ja jalostustakin on tehty jo kymmenen CAS-vuoden ajan (puhumattakaan niistä jotka käyttävät VHKR:ää!) on mahdollista tuottaa varsoja kilpailleista vanhemmista, mikä tarkoittaa edelleen allowancen supistumista. Kuten Nerith blogissaan sanoi, kohta meillä on laukkapuolella vain sitä G1-tason massaa. Ja G1 ei ole kohta enää minkään arvoinen, kun "kaikki" ovat sen tason juoksijoita.
Ehkä tuo sukuluokitus on virhe ja ehkä sekin on virhe, että hevonen pääsee tasolta toiselle voitettuaan yhden lähdön. Suvuttoman (siis laukkasuvuttoman) hevosen ei tarvitse tehdä muuta kuin voittaa 5 sopivaa lähtöä, se on jo voittanut G1-tasolla ja niinollen mukamas huippuhevonen niin laukkaajana kuin siitoksessakin. Voiton joka tasoltahan saa parhaiten kilpailemalla mahdollisimman paljon. On tilastollinen fakta että kun tarpeeksi moneen arvontaan osallistuu, tulee se voittokin sieltä jossain vaiheessa. Se on tämän virtuaalimaailman heikkous, reaalimaailmassa tämä toimii kyllä, mutta virtuaalimaailmassa ei.
Pitäisikö siis grade-tasojen saavuttamiseksi lisätä ehtoja, pelkkä voitto ei riitä (koska se tulee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin) vaan esimerkiksi hevosella pitäisi olla tietty voitto- tai sijoitusprosentti? Esimerkiksi G3-tasolle päästäkseen täytyisi voittaa allowance-taso ja sijoitusprosentin on oltava tuossa vaiheessa vähintään 50%. Tällöin kaikki eivät pääsisi siitä allowancesta automaattisesti ylöspäin vaan jäisivät ungraded-lähtöihin (joita siis täytyisi järjestää huomattavasti enemmän!).
Tietenkin jokaisen laukkahevosen omistajan pitäisi se tajuta, ettei jokaista karvaturria kannata sinne G3-lähtöihin raahata, mutta kun eivät tajua, niin LJ:n pitäisi sitten tajuta pakottaa tilanne tähän. No joo, itsekin toki olemme sortuneet tähän, osin tietysti siksi ettei allowancen jälkeen ole ungraded-lähtöjen puuttuessa muuta vaihtoehtoa kuin se G3 ja tietysti eteneminen uralla on toki kivaa, virtuaalisestikin.
En voi olla miettimättä, miten tämä vaikuttaa harvinaisiin laukkarotuihin, kuten nelosryhmäläisiin, joita on pääsääntöisesti kuitenkin aika vähän. Näiden grade-lähdöt ja niihin osallistuvat hevoset tulisivat vähenemään varmasti aika radikaalisti. Olisiko se sitten hyvä asia? Ei ehkä olisi. Kuitenkin täällä ei se sijoitusprosenttikaan ole kiinni hevosen hyvyydestä ja kyvyistä vaan arpaonnesta. Jos joku pystyisi kehittämään metodin, jolla pystyttäisiin virtuaalihevosen hyvyys yksiselitteisesti, ilman arvottuja tuloksia selvittämään, olisin tyytyväinen, mutta mistäs sellaisen tähän hätään tempaisee kun sellaista mittaria ei olekaan? Näillä siis on mentävä.
Tietysti sukuluokitusta voisi kiristää, ottaa siihen mukaan vain grade-tason hevoset eli jos toinen vanhemmista on kilpailematon tai maiden/allowance-tasolla, ei edes G1-tason toinen vanhempi pystyisi sitä nostamaan. Kilpailutasoja voisi olla enemmän, nykyinen viiden tason järjestelmä on liian matala virtuaalimaailmaan. Kymmenenkin tasoa voisi olla ihan hyvä vaikka se ehkä kuulostaakin aika hurjalta. Samalla jos hevosten starttimäärät pysyisivät suunnilleen nykyisellä tasolla eli hurjimmatkaan kisahirmut eivät starttaisi juuri 40 starttia enempää uransa aikana, alkaisi kymmenen tason järjestelmä vaikuttaa jo aika kivalta. Ja pitäisi ehdottomasti lopettaa se reaalimaailman hameenhelmoissa roikkuminen tässä suhteessa.
Muita lääkkeitä olisivat suvuttomien hevosten keksiminen ja kilpailuttaminen, kilpailemattomien tai heikommin menestyneiden hevosten käyttö jalostuksessa ja yleisesti maltillinen kilpailuttaminen, mutta nämä asiat eivät ole koskaan virtuaalimaailmassa saaneet suuria kannattajamääriä.
Ehkä isojen laukkatallien omistajien on helpompi kuitenkin ottaa tällaisia asioita huomioon, koska heillä on sitä "hevoskapasiteettia", jos siis joku yksilö ei pärjää, niin ei se mitään, siirretään se sivuun eikä se ole katastrofi. Kyllä joku toinen pärjää sitten senkin puolesta.
Pahimpia lienevät yksittäisten laukkahevosten omistajat, joille on elämän ja kuoleman kysymys sen oman mussukan menestys. Sitten tahkotaan maidenia läpi kaksikymmentä kertaa ja kuvitellaan hevosen sen jälkeen olevan valmis grade-lähtöihin...
Se joka väittää että laukkahevosmaailma on niin järkyttävän paljon parempi ja rennompi kuin ratsupuoli on kyllä aika väärässä. Täällä ei ehkä tuijoteta kisakalenterin pituutta kuten ratsupuolella, hitaamman ikääntymisen takia tahti on rauhallisempi ja kun hevosia ja omistajia on aika vähän suhteessa siihen että laukkoja on aika paljon, ei laukkapuolella tarvitse kynnet verillä taistella osallistumispaikoista kilpailuihin.
Mutta samalla tavalla täällä ihmiset ovat kunnianhimoisia, valmiita tekemään epärealistisiakin ratkaisuja maksimoidakseen menestyksensä ja samalla tavalla täällä himoitaan niitä G1-tason voittokehiä ja arvokisavoittoja vaikka realististisesti ajatellen vain aniharva hevonen niihin oikeasti kykenee.
Ja juu, me olemme itse syyllistyneet kaikkiin näihin yllämainittuihin rikoksiin. Siksi me tiedämmekin, että kun laukkahevosia on vain yksi tai kaksi, niitä kilpailuttaa helposti yli eikä näe sitä ettei tuosta mitään tule vaan jääräpäisesti jatkaa kilpailuttamista ajatellen että kyllä se voitto sieltä vielä jossain vaiheessa tulee. Tiedämme myös, että on helppo ajatella sen oman rakkaan kasvatin olevan hyvä vaikka sen voittoprosentti on alle 15 mutta kun se on päässyt G1-tasolle.
Lupaamme myös toteuttaa seuraavia asioita ainakin Pinkissä (ahaltekien ja terskien kohdalla saatamme vähän luistaa... mutta vain vähän):
1. järjestämme jatkossa ungraded-lähtöjä ainakin täysiverisille ja nelosryhmäläisille
2. karsimme hieman grade-lähtöjen määrää
3. kilpailutamme omia hevosiamme niissä ungraded-lähdöissä
4. jos hevonen ei voita maidenia 10-15 lähdössä, siirrämme sen kasvamaan tai eläkkeelle tai kuoppaan
5. jos allowancen voitettua hevosen sijoitusprosentti on kovinkin huono (alle 50%), emme lähde kilpailemaan sillä grade-lähtöjä lainkaan
6. keksimme paljon uusia laukkahevosia
7. kokeilemme heikommin pärjänneitä laukkahevosia jalostuksessa
8. emme piittaa sukuluokituksesta kuin aivan erikoistilanteissa
9. yritämme myydä eteenpäin sekä varsoja, kisaikäisiä että siitoshevosia
10. pidämme jonkinlaisen tolkun hevosten starttimäärissä
(Ja jos tässä nyt on jotain jonkun mielestä loukkaavaa tai muuta niin älkää perhanat takertuko siihen. En väitä että tämäkään teksti olisi loppuun asti jäsennelty ja mietitty)
En edes tiedä mistä päin tätä lähtisi purkamaan tähän.
No, ensinnäkin tuo allowance-lähtöjen ja ennen kaikkea niihin osallistuvien hevosten vähyys ja ungraded-lähtöjen lähes totaalinen puuttuminen virtuaalimaailmassa. Reaalimaailmassa nuo grade-lähdöt ovat siis Nerithin mukaan harvojen hevosten herkkua. Ilmeisesti juttu menee siis niin, että vaikka reaalihevonen onnistuisikin voittamaan maidenin ja sen lisäksi allowancen, se ei siirry automaattisesti grade-lähtöihin ellei se todellakin osoita sellaista lahjakkuutta, että sen voisi olettaa siellä pärjäävän. Sen sijaan se aloittaa/jatkaa kilpailemista ungraded-lähdöissä.
Virtuaalimaailmassa ei tarvita kuin edes yksi G1-tason voittanut hevonen, niin sen avulla jos saadaan kilpailemattomistakin hevosista tuotettua varsoja, jotka hyppäävät allowancen yli ja siirtyvät suoraan G3-lähtöihin. Nyt kun laukkahevosia ja laukkoja alkaa olla jo enemmän ja jalostustakin on tehty jo kymmenen CAS-vuoden ajan (puhumattakaan niistä jotka käyttävät VHKR:ää!) on mahdollista tuottaa varsoja kilpailleista vanhemmista, mikä tarkoittaa edelleen allowancen supistumista. Kuten Nerith blogissaan sanoi, kohta meillä on laukkapuolella vain sitä G1-tason massaa. Ja G1 ei ole kohta enää minkään arvoinen, kun "kaikki" ovat sen tason juoksijoita.
Ehkä tuo sukuluokitus on virhe ja ehkä sekin on virhe, että hevonen pääsee tasolta toiselle voitettuaan yhden lähdön. Suvuttoman (siis laukkasuvuttoman) hevosen ei tarvitse tehdä muuta kuin voittaa 5 sopivaa lähtöä, se on jo voittanut G1-tasolla ja niinollen mukamas huippuhevonen niin laukkaajana kuin siitoksessakin. Voiton joka tasoltahan saa parhaiten kilpailemalla mahdollisimman paljon. On tilastollinen fakta että kun tarpeeksi moneen arvontaan osallistuu, tulee se voittokin sieltä jossain vaiheessa. Se on tämän virtuaalimaailman heikkous, reaalimaailmassa tämä toimii kyllä, mutta virtuaalimaailmassa ei.
Pitäisikö siis grade-tasojen saavuttamiseksi lisätä ehtoja, pelkkä voitto ei riitä (koska se tulee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin) vaan esimerkiksi hevosella pitäisi olla tietty voitto- tai sijoitusprosentti? Esimerkiksi G3-tasolle päästäkseen täytyisi voittaa allowance-taso ja sijoitusprosentin on oltava tuossa vaiheessa vähintään 50%. Tällöin kaikki eivät pääsisi siitä allowancesta automaattisesti ylöspäin vaan jäisivät ungraded-lähtöihin (joita siis täytyisi järjestää huomattavasti enemmän!).
Tietenkin jokaisen laukkahevosen omistajan pitäisi se tajuta, ettei jokaista karvaturria kannata sinne G3-lähtöihin raahata, mutta kun eivät tajua, niin LJ:n pitäisi sitten tajuta pakottaa tilanne tähän. No joo, itsekin toki olemme sortuneet tähän, osin tietysti siksi ettei allowancen jälkeen ole ungraded-lähtöjen puuttuessa muuta vaihtoehtoa kuin se G3 ja tietysti eteneminen uralla on toki kivaa, virtuaalisestikin.
En voi olla miettimättä, miten tämä vaikuttaa harvinaisiin laukkarotuihin, kuten nelosryhmäläisiin, joita on pääsääntöisesti kuitenkin aika vähän. Näiden grade-lähdöt ja niihin osallistuvat hevoset tulisivat vähenemään varmasti aika radikaalisti. Olisiko se sitten hyvä asia? Ei ehkä olisi. Kuitenkin täällä ei se sijoitusprosenttikaan ole kiinni hevosen hyvyydestä ja kyvyistä vaan arpaonnesta. Jos joku pystyisi kehittämään metodin, jolla pystyttäisiin virtuaalihevosen hyvyys yksiselitteisesti, ilman arvottuja tuloksia selvittämään, olisin tyytyväinen, mutta mistäs sellaisen tähän hätään tempaisee kun sellaista mittaria ei olekaan? Näillä siis on mentävä.
Tietysti sukuluokitusta voisi kiristää, ottaa siihen mukaan vain grade-tason hevoset eli jos toinen vanhemmista on kilpailematon tai maiden/allowance-tasolla, ei edes G1-tason toinen vanhempi pystyisi sitä nostamaan. Kilpailutasoja voisi olla enemmän, nykyinen viiden tason järjestelmä on liian matala virtuaalimaailmaan. Kymmenenkin tasoa voisi olla ihan hyvä vaikka se ehkä kuulostaakin aika hurjalta. Samalla jos hevosten starttimäärät pysyisivät suunnilleen nykyisellä tasolla eli hurjimmatkaan kisahirmut eivät starttaisi juuri 40 starttia enempää uransa aikana, alkaisi kymmenen tason järjestelmä vaikuttaa jo aika kivalta. Ja pitäisi ehdottomasti lopettaa se reaalimaailman hameenhelmoissa roikkuminen tässä suhteessa.
Muita lääkkeitä olisivat suvuttomien hevosten keksiminen ja kilpailuttaminen, kilpailemattomien tai heikommin menestyneiden hevosten käyttö jalostuksessa ja yleisesti maltillinen kilpailuttaminen, mutta nämä asiat eivät ole koskaan virtuaalimaailmassa saaneet suuria kannattajamääriä.
Ehkä isojen laukkatallien omistajien on helpompi kuitenkin ottaa tällaisia asioita huomioon, koska heillä on sitä "hevoskapasiteettia", jos siis joku yksilö ei pärjää, niin ei se mitään, siirretään se sivuun eikä se ole katastrofi. Kyllä joku toinen pärjää sitten senkin puolesta.
Pahimpia lienevät yksittäisten laukkahevosten omistajat, joille on elämän ja kuoleman kysymys sen oman mussukan menestys. Sitten tahkotaan maidenia läpi kaksikymmentä kertaa ja kuvitellaan hevosen sen jälkeen olevan valmis grade-lähtöihin...
Se joka väittää että laukkahevosmaailma on niin järkyttävän paljon parempi ja rennompi kuin ratsupuoli on kyllä aika väärässä. Täällä ei ehkä tuijoteta kisakalenterin pituutta kuten ratsupuolella, hitaamman ikääntymisen takia tahti on rauhallisempi ja kun hevosia ja omistajia on aika vähän suhteessa siihen että laukkoja on aika paljon, ei laukkapuolella tarvitse kynnet verillä taistella osallistumispaikoista kilpailuihin.
Mutta samalla tavalla täällä ihmiset ovat kunnianhimoisia, valmiita tekemään epärealistisiakin ratkaisuja maksimoidakseen menestyksensä ja samalla tavalla täällä himoitaan niitä G1-tason voittokehiä ja arvokisavoittoja vaikka realististisesti ajatellen vain aniharva hevonen niihin oikeasti kykenee.
Ja juu, me olemme itse syyllistyneet kaikkiin näihin yllämainittuihin rikoksiin. Siksi me tiedämmekin, että kun laukkahevosia on vain yksi tai kaksi, niitä kilpailuttaa helposti yli eikä näe sitä ettei tuosta mitään tule vaan jääräpäisesti jatkaa kilpailuttamista ajatellen että kyllä se voitto sieltä vielä jossain vaiheessa tulee. Tiedämme myös, että on helppo ajatella sen oman rakkaan kasvatin olevan hyvä vaikka sen voittoprosentti on alle 15 mutta kun se on päässyt G1-tasolle.
Lupaamme myös toteuttaa seuraavia asioita ainakin Pinkissä (ahaltekien ja terskien kohdalla saatamme vähän luistaa... mutta vain vähän):
1. järjestämme jatkossa ungraded-lähtöjä ainakin täysiverisille ja nelosryhmäläisille
2. karsimme hieman grade-lähtöjen määrää
3. kilpailutamme omia hevosiamme niissä ungraded-lähdöissä
4. jos hevonen ei voita maidenia 10-15 lähdössä, siirrämme sen kasvamaan tai eläkkeelle tai kuoppaan
5. jos allowancen voitettua hevosen sijoitusprosentti on kovinkin huono (alle 50%), emme lähde kilpailemaan sillä grade-lähtöjä lainkaan
6. keksimme paljon uusia laukkahevosia
7. kokeilemme heikommin pärjänneitä laukkahevosia jalostuksessa
8. emme piittaa sukuluokituksesta kuin aivan erikoistilanteissa
9. yritämme myydä eteenpäin sekä varsoja, kisaikäisiä että siitoshevosia
10. pidämme jonkinlaisen tolkun hevosten starttimäärissä
(Ja jos tässä nyt on jotain jonkun mielestä loukkaavaa tai muuta niin älkää perhanat takertuko siihen. En väitä että tämäkään teksti olisi loppuun asti jäsennelty ja mietitty)
torstaina, tammikuuta 15, 2009
Ylpeänä esittelemme: Pink
Nyt se on täällä, nyt se on virallista: Pink on syntynyt.
Emme sitten malttaneet odottaa Pinkin esittelyä Ionicin 5-vuotissyntymäpäivään (joka muuten on ensi sunnuntai).
Pinkin idea on aika pitkälle selostettu jo täällä blogissa: 8.1.09 Jättiläismäinen laukkatalli? mutta jo pidemmän aikaa meillä on pyörinyt mielessä jonkinlainen kisakeskus, toki laukkoihin painottunut, mutta alunperin suunnitteilla oli fasiliteetit laukkojen ohella myös muihin lajeihin: kenttäratsastukseen, raveihin, valjakkoajoon, esteille, kouluun, ehkä jopa pooloonkin. Ja tarkoitus ei ollut ottaa kisakeskukseen hevosia lainkaan, mutta nyt tuosta tuli sitten laukkaurheilukeskus, aktiivinen kisajärjestäjä ja myyntitalli.
Ja alunperin nimeksi kaavailtiin jotakin tyyliin GIA tai VS (niinkin mielikuvituksellisia kuin tallien tahi meidän nimistä lyhenteitä...), mutta sitten tuli innostus vaaleanpunaiseen jostain kumman syystä, niin tallista tuli sitten Pink. Ulkoasu ei ole sen kummempaa kuin vaaleanpunainen versio GA:n leiskasta, joten se ei tarjoa mitään ihmeellistä.
Ionicista on siirtynyt jo muutama hevonen Pinkkiin (huolimatta siitä että nimi perusmuodossaan on Pink, taivutamme sen niinkuin se olisi Pinkki, sopii paremmin suomen kieleen) ja muutama tulee siirtymään lisää. Ahaltekit, terskit ja arabit tulevat pysymään jatkossakin Ionicissa tai GA:ssa, täysiverisistä todennäköisest Oprah siirretään Pinkkiin myös ja noiden muutamaa laukkapaintin ja kasvamassa olevan RBSH-varsan siirtoa mietitään vielä.
Suurin osa Pinkin hevosista tulee kuitenkin olemaan suvuttomia ja keksittyjä sekä myytävänä milloin vain ja melkein kenelle vain. Myyntiehdoista löytyy lisää info-sivulta, ne ovat suunnilleen samat kuin Ionicin hevosilla noin yleensä, ostaja todellakin saa täyden päätösvallan omaan hevoseensa ja saa menetellä sen kanssa miten parhaaksi haluaa. Yksi rajoitus kuitenkin on: ruunista ei ole pakastetta tarjolla vaikka kyse olisi miten hienosti menestyneestä kopukasta tahansa. Lisää hevosia joka ryhmään ja joskus tulevaisuudessa myös risuestelaukkaajiakin on tulossa koko ajan.
Keksityillä hevosilla käytämme GA:sta ja Ionicista tuttua päätettä GA, ihan sen takia että se erottuu jos sattuu nimi osumaan toisen virtuaalihevosen tai reaalihevosen kanssa muuten yhteen. Omaa kasvattajatunnusta Pink ei saa, koska tarkoitus ei ole kasvattaa siellä mitään, kilpailuttaa vain ja eläköitymisen jälkeen hoitaa hevoset pois, joko myyntiin tai kuoppaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että blogista tulee jatkossa löytymään samassa määrin laukkajorinoita kuin tähänkin asti, ehkä jopa enemmän. Pahoittelut siis niille, joita aihepiiri ei kiinnosta.
Ja loppukaneetiksi vielä se, että olen tässä taistellut jo päivän verran itseni kanssa, sopiiko "Mutta Missä On JJ" täysiverisen nimeksi...
Emme sitten malttaneet odottaa Pinkin esittelyä Ionicin 5-vuotissyntymäpäivään (joka muuten on ensi sunnuntai).
Pinkin idea on aika pitkälle selostettu jo täällä blogissa: 8.1.09 Jättiläismäinen laukkatalli? mutta jo pidemmän aikaa meillä on pyörinyt mielessä jonkinlainen kisakeskus, toki laukkoihin painottunut, mutta alunperin suunnitteilla oli fasiliteetit laukkojen ohella myös muihin lajeihin: kenttäratsastukseen, raveihin, valjakkoajoon, esteille, kouluun, ehkä jopa pooloonkin. Ja tarkoitus ei ollut ottaa kisakeskukseen hevosia lainkaan, mutta nyt tuosta tuli sitten laukkaurheilukeskus, aktiivinen kisajärjestäjä ja myyntitalli.
Ja alunperin nimeksi kaavailtiin jotakin tyyliin GIA tai VS (niinkin mielikuvituksellisia kuin tallien tahi meidän nimistä lyhenteitä...), mutta sitten tuli innostus vaaleanpunaiseen jostain kumman syystä, niin tallista tuli sitten Pink. Ulkoasu ei ole sen kummempaa kuin vaaleanpunainen versio GA:n leiskasta, joten se ei tarjoa mitään ihmeellistä.
Ionicista on siirtynyt jo muutama hevonen Pinkkiin (huolimatta siitä että nimi perusmuodossaan on Pink, taivutamme sen niinkuin se olisi Pinkki, sopii paremmin suomen kieleen) ja muutama tulee siirtymään lisää. Ahaltekit, terskit ja arabit tulevat pysymään jatkossakin Ionicissa tai GA:ssa, täysiverisistä todennäköisest Oprah siirretään Pinkkiin myös ja noiden muutamaa laukkapaintin ja kasvamassa olevan RBSH-varsan siirtoa mietitään vielä.
Suurin osa Pinkin hevosista tulee kuitenkin olemaan suvuttomia ja keksittyjä sekä myytävänä milloin vain ja melkein kenelle vain. Myyntiehdoista löytyy lisää info-sivulta, ne ovat suunnilleen samat kuin Ionicin hevosilla noin yleensä, ostaja todellakin saa täyden päätösvallan omaan hevoseensa ja saa menetellä sen kanssa miten parhaaksi haluaa. Yksi rajoitus kuitenkin on: ruunista ei ole pakastetta tarjolla vaikka kyse olisi miten hienosti menestyneestä kopukasta tahansa. Lisää hevosia joka ryhmään ja joskus tulevaisuudessa myös risuestelaukkaajiakin on tulossa koko ajan.
Keksityillä hevosilla käytämme GA:sta ja Ionicista tuttua päätettä GA, ihan sen takia että se erottuu jos sattuu nimi osumaan toisen virtuaalihevosen tai reaalihevosen kanssa muuten yhteen. Omaa kasvattajatunnusta Pink ei saa, koska tarkoitus ei ole kasvattaa siellä mitään, kilpailuttaa vain ja eläköitymisen jälkeen hoitaa hevoset pois, joko myyntiin tai kuoppaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että blogista tulee jatkossa löytymään samassa määrin laukkajorinoita kuin tähänkin asti, ehkä jopa enemmän. Pahoittelut siis niille, joita aihepiiri ei kiinnosta.
Ja loppukaneetiksi vielä se, että olen tässä taistellut jo päivän verran itseni kanssa, sopiiko "Mutta Missä On JJ" täysiverisen nimeksi...
tiistaina, tammikuuta 13, 2009
Grade 3 Day 14.1. tulokset - juoksuselostukset
Jaa-a, olipas päässyt kopiointivirhe-paholainen meidän kisakutsuun ja tämän päivän laukkojen palkintosummat olivat maiden-tasolla. Samoin ne olivat kaikissa tammikuun tasopäivien lähdöissä, mutta ei tilanne oikeasti niin onneton ole, korjasin mokan. Tämän päivän G3-lähdöissä siis jaettiin ihan normaalit (tosin uuden säännön mukaiset) G3-tason rahat ja niin tehdään myös tulevien G2- ja G1-päivien lähdöissä vaikka tähän asti voittosummat ovatkin olleen väärin. Suuret pahoittelut siis kaikille, jotka ehkä jättivät osallistumatta tämän päivän laukkoihin liian pienten voittosummien takia!
Sillä osallistujia oli todella vähän! Täysiverisiä riitti vain pitkälle matkalle ja amerikkalaisten molemmat lähdöt jouduttiin perumaan. Muissakaan lähdöissä ei ollut tungosta, alle 10 osallistujaa joka lähdössä, joten aika onnetonta oli innostus.
Täysiveristen 2800 metrillä oli mukana 5 hevosta, kolme niistä Hellwaysta. Elegant Blackin White Lady lähti heti alusta kärkeen, lähdön ennakkoon ehkä kovimpana pidetty Jimmie Jane kompuroi lähtökarsinassa eikä päässyt kunnolla muiden mukaan. Se kuitenkin saavutti pääjoukon kilometrin kohdalla ja koko ryhmä juoksi jonkin matkaa hyvin tiiviisti.
Vajaa kilometri ennen maalia alkoi kaksikko Carnival Silvery - Gervase York tehdä pientä pesäeroa muihin. Carnival Silvery osoittautui kovimmaksi ja Gervase York väsähti vielä maalisuoralla niin että kovaa kirinyt Lil' Doll pääsi siitä ohitse. White Lady jäi neljänneksi ja alun kovaa tullut Jimmie Jane väsähti viimeiseksi.
Arabien 1400 metrillä oli kokonaiset kolme juoksijaa, meiltä Anubhis ja Midas sekä Frontieren Inked Fingerprint. Ajattelin että tästä saisi helpon voiton jommallekummalle, mutta niin siinä vain kävi että jo 8-vuotias Inked Fingerprint näytti nuoremmilleen mitä kuuluu ja kuka käskee ja voitti koko lähdön helposti.
Arabien kahden kilometrin matkalla Breakin RIFA's Piece of Desert oli täysin omaa luokkaansa. Se sai parhaan lähdön kakkoskarsinasta ja johti käytännössä lähdöstä maaliin. Erittäin kova suoritus pitkällä matkalla, jossa yleensä on hyvä jos saa joltain vetoapua. Muuten lähtö oli hyvin tasainen ja vielä maalilinjan jälkeenkin oli epäselvää kuka sijoittui millekin sijalle, niin tasainen oli maaliintulo. KRH:n Kyrenicalla taisi olla pisin turpa, koska se sai sen lykättyä kakkoseksi ohi Shadiyan hevosten.
Kolmosryhmän maili oli kääpiölähtö, mukana vain kaksi Il'yan hevosta. Silti matkaan ei lähdetty mitenkään puolivakavissaan vaan ihan tosissaan yrittämään voittoa. Molemmat osallistujat olivat hyvin tasaisia, kärki ja kirittäjän paikka vaihtelivat säännöllisesti. Viimeisessä kaarteessa kuitenkin jatkuvasti kaarteet paremmin juossut tamma Matryona BRA otti niskalenkin Alfa Romeo 147 GTi:stä ja rutisti pienen eron turvin voittoon hevosenmitalla.
Pidemmällä matkalla sitten oli mukana neljä hevosta, kaksi Il'yasta ja kaksi Lumbinilta. Lähtö oli tasainen ja tasaisessa rykelmässä juostiin ensimmäinen maili, melko maltillisella vauhdilla. Niinpä sitten yhdellä jos toisella oli vielä paukkuja jäljellä kun tamma Lancia Thesis GTi lähti ensimmäisenä loppukiriin. Siltä ei kuitenkaan pienen eron oton jälkeen löytynyt enää vauhtia vastata I Am The Valiantin ja Ride the Wavesin kiriin ja nämä pyyhkäisivät ohitse. Loppusuoralla I Am The Valiant oli vahvempi. Lancia Thesis GTi jaksoi vielä urheasti vastata Animal Superstarille ja jätti sen niukasti taakseen.
Nelosryhmän orien lähdön ennakkosuosikit tulivat Trickerystä, jonka lentäviä berbereitä on tässä blogissa ihmetelty jo moneen kertaan aikaisemminkin. Myös tänään nähtiin aivan jäätävää ylivoimaa lyhyellä 2500 metrin matkalla kun London Royale ja Khalil al Okacha lähtivät alun himmailun jälkeen ottamaan pääjoukosta eroa. Luultavasti Trickeryn kolmas hevonen Hefaiston olisi lähtenyt mukaan, mutta se oli juuttunut kaiteen viereen keskelle ryhmää eikä päässyt sieltä pois. Il'yan tekkeori Fogår's Representative yritti kuitenkin urheasti pysytellä berberikaksikon vauhdissa, mutta jäi lopulta kolme hevosenmittaa. Meidän kasvattama Gin Oleg oli lähdön viides ja kuittasi tällä itselleen viimeiset palkintorahat.
Nelostammojen lähdössä oli meidän Gin Palatine ja kolme Trickeryn berberitammaa. Uskotte varmaan ettei meillä ollut hirveästi toiveita Palatinen pärjäämisestä, sillä jos tammat esittäisivät vähänkään samoja otteita kuin oriit aikaisemmin, ei Palatine-paralla olisi mitään saumaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, lähtö oli tasainen ja Palatine sai hyvän paikan kärkeen avanneen Eski Modan takaa. Pelkona kuitenkin oli, että tamma jäisi kaiteen viereen pussiin eikä saisi kiritilaa. Näin olikin tapahtua loppukaarteessa, kun heti Palatinen ulkopuolella juoksi Sicak Aysun. Onneksi Eski Moda kuitenkin kiri sen verran hyvin että Palatine pääsi ikäänkuin sen imussa kakkoseksi vaikka Sicak Aysun olikin ihan rinnalla.
Päivän bonuslähdössä, nelosryhmäläisten G2-lähdössä Gin-teket sen sijaan näyttivät trickeryläisille kaapin paikan. Viidestä lähtijästä kolme oli meidän kasvatteja ja kaksi Trickerystä. Tosin Yagmur Oglan antoi lähdössä vähän tasoitusta muille, sen lähtö epäonnistui ja se jäi jo siinä pahasti muiden taakse. Meidän Gin Kirabo sai parhaan lähdön ja johtopaikan. Johtopaikka vaihteli juoksun mittaan kaikkien kolmen teken, Kirabon, Adoniksen ja Gaellen kesken, Trickeryn Tetouan tuli heti tämän kolmikon perässä, muttei yrittänytkään kärkeen tässä vaiheessa.
Gin Adonis lähti 500 metriä ennen maalia hurjaan kiriin ja aivan hetkessä sai kahden hevosenmitan verran eroa seuraavana tulevaan Gin Gaelleen. Gin Kirabo haastoi Gaellea koko ajan ja vain parisataa metriä ennen maalia pääsi tästä edelle. Kohtuullisen maltillisesta juoksusta huolimatta Tetouan ei päässyt ohitse näistä ahaltekeistä ja Yagmur Oglan oli koko juoksun ajan peränpitäjänä, niin että tässä nähtiin Gin-hevosten kolmoisvoitto.
Sillä osallistujia oli todella vähän! Täysiverisiä riitti vain pitkälle matkalle ja amerikkalaisten molemmat lähdöt jouduttiin perumaan. Muissakaan lähdöissä ei ollut tungosta, alle 10 osallistujaa joka lähdössä, joten aika onnetonta oli innostus.
Täysiveristen 2800 metrillä oli mukana 5 hevosta, kolme niistä Hellwaysta. Elegant Blackin White Lady lähti heti alusta kärkeen, lähdön ennakkoon ehkä kovimpana pidetty Jimmie Jane kompuroi lähtökarsinassa eikä päässyt kunnolla muiden mukaan. Se kuitenkin saavutti pääjoukon kilometrin kohdalla ja koko ryhmä juoksi jonkin matkaa hyvin tiiviisti.
Vajaa kilometri ennen maalia alkoi kaksikko Carnival Silvery - Gervase York tehdä pientä pesäeroa muihin. Carnival Silvery osoittautui kovimmaksi ja Gervase York väsähti vielä maalisuoralla niin että kovaa kirinyt Lil' Doll pääsi siitä ohitse. White Lady jäi neljänneksi ja alun kovaa tullut Jimmie Jane väsähti viimeiseksi.
Arabien 1400 metrillä oli kokonaiset kolme juoksijaa, meiltä Anubhis ja Midas sekä Frontieren Inked Fingerprint. Ajattelin että tästä saisi helpon voiton jommallekummalle, mutta niin siinä vain kävi että jo 8-vuotias Inked Fingerprint näytti nuoremmilleen mitä kuuluu ja kuka käskee ja voitti koko lähdön helposti.
Arabien kahden kilometrin matkalla Breakin RIFA's Piece of Desert oli täysin omaa luokkaansa. Se sai parhaan lähdön kakkoskarsinasta ja johti käytännössä lähdöstä maaliin. Erittäin kova suoritus pitkällä matkalla, jossa yleensä on hyvä jos saa joltain vetoapua. Muuten lähtö oli hyvin tasainen ja vielä maalilinjan jälkeenkin oli epäselvää kuka sijoittui millekin sijalle, niin tasainen oli maaliintulo. KRH:n Kyrenicalla taisi olla pisin turpa, koska se sai sen lykättyä kakkoseksi ohi Shadiyan hevosten.
Kolmosryhmän maili oli kääpiölähtö, mukana vain kaksi Il'yan hevosta. Silti matkaan ei lähdetty mitenkään puolivakavissaan vaan ihan tosissaan yrittämään voittoa. Molemmat osallistujat olivat hyvin tasaisia, kärki ja kirittäjän paikka vaihtelivat säännöllisesti. Viimeisessä kaarteessa kuitenkin jatkuvasti kaarteet paremmin juossut tamma Matryona BRA otti niskalenkin Alfa Romeo 147 GTi:stä ja rutisti pienen eron turvin voittoon hevosenmitalla.
Pidemmällä matkalla sitten oli mukana neljä hevosta, kaksi Il'yasta ja kaksi Lumbinilta. Lähtö oli tasainen ja tasaisessa rykelmässä juostiin ensimmäinen maili, melko maltillisella vauhdilla. Niinpä sitten yhdellä jos toisella oli vielä paukkuja jäljellä kun tamma Lancia Thesis GTi lähti ensimmäisenä loppukiriin. Siltä ei kuitenkaan pienen eron oton jälkeen löytynyt enää vauhtia vastata I Am The Valiantin ja Ride the Wavesin kiriin ja nämä pyyhkäisivät ohitse. Loppusuoralla I Am The Valiant oli vahvempi. Lancia Thesis GTi jaksoi vielä urheasti vastata Animal Superstarille ja jätti sen niukasti taakseen.
Nelosryhmän orien lähdön ennakkosuosikit tulivat Trickerystä, jonka lentäviä berbereitä on tässä blogissa ihmetelty jo moneen kertaan aikaisemminkin. Myös tänään nähtiin aivan jäätävää ylivoimaa lyhyellä 2500 metrin matkalla kun London Royale ja Khalil al Okacha lähtivät alun himmailun jälkeen ottamaan pääjoukosta eroa. Luultavasti Trickeryn kolmas hevonen Hefaiston olisi lähtenyt mukaan, mutta se oli juuttunut kaiteen viereen keskelle ryhmää eikä päässyt sieltä pois. Il'yan tekkeori Fogår's Representative yritti kuitenkin urheasti pysytellä berberikaksikon vauhdissa, mutta jäi lopulta kolme hevosenmittaa. Meidän kasvattama Gin Oleg oli lähdön viides ja kuittasi tällä itselleen viimeiset palkintorahat.
Nelostammojen lähdössä oli meidän Gin Palatine ja kolme Trickeryn berberitammaa. Uskotte varmaan ettei meillä ollut hirveästi toiveita Palatinen pärjäämisestä, sillä jos tammat esittäisivät vähänkään samoja otteita kuin oriit aikaisemmin, ei Palatine-paralla olisi mitään saumaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, lähtö oli tasainen ja Palatine sai hyvän paikan kärkeen avanneen Eski Modan takaa. Pelkona kuitenkin oli, että tamma jäisi kaiteen viereen pussiin eikä saisi kiritilaa. Näin olikin tapahtua loppukaarteessa, kun heti Palatinen ulkopuolella juoksi Sicak Aysun. Onneksi Eski Moda kuitenkin kiri sen verran hyvin että Palatine pääsi ikäänkuin sen imussa kakkoseksi vaikka Sicak Aysun olikin ihan rinnalla.
Päivän bonuslähdössä, nelosryhmäläisten G2-lähdössä Gin-teket sen sijaan näyttivät trickeryläisille kaapin paikan. Viidestä lähtijästä kolme oli meidän kasvatteja ja kaksi Trickerystä. Tosin Yagmur Oglan antoi lähdössä vähän tasoitusta muille, sen lähtö epäonnistui ja se jäi jo siinä pahasti muiden taakse. Meidän Gin Kirabo sai parhaan lähdön ja johtopaikan. Johtopaikka vaihteli juoksun mittaan kaikkien kolmen teken, Kirabon, Adoniksen ja Gaellen kesken, Trickeryn Tetouan tuli heti tämän kolmikon perässä, muttei yrittänytkään kärkeen tässä vaiheessa.
Gin Adonis lähti 500 metriä ennen maalia hurjaan kiriin ja aivan hetkessä sai kahden hevosenmitan verran eroa seuraavana tulevaan Gin Gaelleen. Gin Kirabo haastoi Gaellea koko ajan ja vain parisataa metriä ennen maalia pääsi tästä edelle. Kohtuullisen maltillisesta juoksusta huolimatta Tetouan ei päässyt ohitse näistä ahaltekeistä ja Yagmur Oglan oli koko juoksun ajan peränpitäjänä, niin että tässä nähtiin Gin-hevosten kolmoisvoitto.
torstaina, tammikuuta 08, 2009
Jättiläismäinen laukkatalli?
Olemme molemmat tässä S:n kanssa katselleet vähän huolestuneina, että laukkastartteja kyllä riittää, mutta niihin ei aina ole osallistujia. Olemme huomanneet sen omissa laukoissamme (tämän päivän allowance-lähdöissä on aivan surkean vähän hevosia!), mutta myös toisten järjestämissä lähdöissä. Vitosryhmä on täällä mainittu jo muutamaan otteeseen, mutta eipä kolmosryhmäkään juuri juhli ja kyllä noita ihan täysiverisillekin järjestettäviä lähtöjä perutaan osallistujapulan takia aika säännöllisesti. Risuestelaukoista en edes puhu...
Mitä siis tehdä? Pitääkö edes tehdä mitään? Eikö ole hyvä näin, lähtöihin mahtuu aika varmasti ja kaikki ovat tyytyväisiä? No, kun kisajärjestäjät huomaavat, ettei osallistujia ole, vähennetään kisoja (tunnustan: tämä on käynyt meilläkin mielessä). Sitten kun kisoja on niukemmin, omistajat vähentävät hevosiaan ja kisaamistaan ja hevosille löytyy vähemmän sopivia lähtöjä. Sitten taas vähennetään kisoja ja sitten hevosia ja sitten kisoja ja sitten hevosia... Sitten huomataan että laukkatoiminta on minimaalista, jos sitä edes on. Okei, tämä on se pahin mahdollinen skenaario, joka toivottavasti ei toteudu.
Yksi tai kaksikaan ihmistä ei taida tietenkään pystyä koko hommaa pelastamaan, mutta voisihan sitä yrittää. Perustaa siis julmetun ison laukkatallin, josta löytyisi laukkureita kirjaimellisesti joka lähtöön. Ikääntyminen pyörisi CASin mukaan, joten hevosten kilpailuttamisella ei olisi niin suurta kiirettä. Voisimme ottaa sekaan muiden hevosia samalla sopimuksella kuin meillä on nyt Oprah eli me kilpailemme sillä niin kauan kuin se on kisaikäinen ja kun se vetäytyy radoilta, se palaa kasvattajalleen siitoshevoseksi. Sitten voisi keksiä suvuttomia hevosia, pääasiassa kai ruunia, ettei tule kiusausta käyttää niitä jalostukseen, mutta jos pystyisimme hieman kasvattamaan itsekuria, voisimme keksiä myös oreja ja tammoja, joilla kilpailisimme ja jos ne eivät kisauransa aikana tai sen jälkeen menisi kaupaksi, lopettaisimme ne ehkä jalkavaivaisina tms. Sillä kilpaileminen ja jalostus ei sovi samaan talliin, se on minun mielipide!
Tämä tietenkään ei koskisi tekkejä ja terskejä eikä ehkä arabejakaan, koska ne kuuluvat kasvatusrotuihin joka tapauksessa, vaan niiden kanssa jatkettaisiin suunnilleen tällä linjalla kuin nytkin.
Mitä iloa tästä muka sitten olisi? No, ainakin se, että muutkin voisivat ilmoittaa niitä yhtä ja kahta non-quarteria lähtöihin eikä tarvitsisi pelätä että lähtä perutaan osallistujien puutteessa kun voisi melkein varmasti luottaa siihen, että meiltä tulee kuitenkin lisää hevosia kilpailemaan. Lähtöjä ei tarvitsisi perua muutenkaan niin usein. Lisäksi voisimme pitää tallia ns. myyntitallina eli kaikki hevoset olisivat jatkuvasti myytävänä. Sieltä saisivat kasvattajat hankkia uutta verta ja aloittelijat ostaa sen ensimmäisen laukkurinsa, joka olisi jo ehkä vähän kisattukin. Sinne voisi ehkä antaa myös omia, ylimääräisiä kasvattejaan kisattavaksi ja myytäväksi eteenpäin.
Jotenkin minusta tuntuu, että laukkaurheilukeskus Pink nousee jossain kohti lentoon.
Tai sitten me tulemme järkiimme.
Mitä siis tehdä? Pitääkö edes tehdä mitään? Eikö ole hyvä näin, lähtöihin mahtuu aika varmasti ja kaikki ovat tyytyväisiä? No, kun kisajärjestäjät huomaavat, ettei osallistujia ole, vähennetään kisoja (tunnustan: tämä on käynyt meilläkin mielessä). Sitten kun kisoja on niukemmin, omistajat vähentävät hevosiaan ja kisaamistaan ja hevosille löytyy vähemmän sopivia lähtöjä. Sitten taas vähennetään kisoja ja sitten hevosia ja sitten kisoja ja sitten hevosia... Sitten huomataan että laukkatoiminta on minimaalista, jos sitä edes on. Okei, tämä on se pahin mahdollinen skenaario, joka toivottavasti ei toteudu.
Yksi tai kaksikaan ihmistä ei taida tietenkään pystyä koko hommaa pelastamaan, mutta voisihan sitä yrittää. Perustaa siis julmetun ison laukkatallin, josta löytyisi laukkureita kirjaimellisesti joka lähtöön. Ikääntyminen pyörisi CASin mukaan, joten hevosten kilpailuttamisella ei olisi niin suurta kiirettä. Voisimme ottaa sekaan muiden hevosia samalla sopimuksella kuin meillä on nyt Oprah eli me kilpailemme sillä niin kauan kuin se on kisaikäinen ja kun se vetäytyy radoilta, se palaa kasvattajalleen siitoshevoseksi. Sitten voisi keksiä suvuttomia hevosia, pääasiassa kai ruunia, ettei tule kiusausta käyttää niitä jalostukseen, mutta jos pystyisimme hieman kasvattamaan itsekuria, voisimme keksiä myös oreja ja tammoja, joilla kilpailisimme ja jos ne eivät kisauransa aikana tai sen jälkeen menisi kaupaksi, lopettaisimme ne ehkä jalkavaivaisina tms. Sillä kilpaileminen ja jalostus ei sovi samaan talliin, se on minun mielipide!
Tämä tietenkään ei koskisi tekkejä ja terskejä eikä ehkä arabejakaan, koska ne kuuluvat kasvatusrotuihin joka tapauksessa, vaan niiden kanssa jatkettaisiin suunnilleen tällä linjalla kuin nytkin.
Mitä iloa tästä muka sitten olisi? No, ainakin se, että muutkin voisivat ilmoittaa niitä yhtä ja kahta non-quarteria lähtöihin eikä tarvitsisi pelätä että lähtä perutaan osallistujien puutteessa kun voisi melkein varmasti luottaa siihen, että meiltä tulee kuitenkin lisää hevosia kilpailemaan. Lähtöjä ei tarvitsisi perua muutenkaan niin usein. Lisäksi voisimme pitää tallia ns. myyntitallina eli kaikki hevoset olisivat jatkuvasti myytävänä. Sieltä saisivat kasvattajat hankkia uutta verta ja aloittelijat ostaa sen ensimmäisen laukkurinsa, joka olisi jo ehkä vähän kisattukin. Sinne voisi ehkä antaa myös omia, ylimääräisiä kasvattejaan kisattavaksi ja myytäväksi eteenpäin.
Jotenkin minusta tuntuu, että laukkaurheilukeskus Pink nousee jossain kohti lentoon.
Tai sitten me tulemme järkiimme.
keskiviikkona, tammikuuta 07, 2009
Uusi knabstrup-suku
Unohdin ihan eilisessä uusien tulokkaiden esittelyssä mainita meidän uudet esteknabstrupit, joista onkin puhuttu jo. Nyt ne saivat sivut nettiin asti, jos tosin kuvia ei vielä läheskään kaikilla ole. Käykää silti vilkaisemassa ori Stjerne Norrup ja sen täyssisko Mandel Norrup ja kiinnittäkää tosiaan huomiota näiden sukuihin, jotka ovat siis jotain aivan uutta.
Knabstrupien heikonlaisen kuvatilanteen vuoksi ovat jotkin hevoset saaneet ei-valokuvat. Näitä ovat toistaiseksi Topp Rosenbjerk, Jette Rosenbjerk ja Lola af Gryndegaard. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka tietää/muistaa kenellä Virginian hevosella on ollut Toppin kuva käytössä, mutta ilman täpliä (estekin saattoi olla toisennäköinen, tuosta kuvasta on muutamaa eri versiota olemassa).
Knabstrupien heikonlaisen kuvatilanteen vuoksi ovat jotkin hevoset saaneet ei-valokuvat. Näitä ovat toistaiseksi Topp Rosenbjerk, Jette Rosenbjerk ja Lola af Gryndegaard. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka tietää/muistaa kenellä Virginian hevosella on ollut Toppin kuva käytössä, mutta ilman täpliä (estekin saattoi olla toisennäköinen, tuosta kuvasta on muutamaa eri versiota olemassa).
tiistaina, tammikuuta 06, 2009
Muutama uusi tulokas
Olen jo parissa viimeisessä laukkapostauksessa vihjaillut meille tulleen uusia täysiverisiä. Ja niinpä onkin, kaksi kolmivuotiasta ruunaa! Tervehtikää siis kimoa stayeritulokasta Ten Good Reasons GA:ta ja ruunikkoa, hauskoin merkein koristeltua semistayeria Seeley Booth GA:ta.
Nämä tulevat siis olemaan meidän "hupihevosia", joilla kilpaillaan laukoissa mutta joita ei voi käyttää siitokseen. Ensi CAS-kaudeksi otamme varmasti uuden ulkopuolisen kisattavan (Sasnak ohoi!), sillä The Interceptor GA jäänee eläkkeelle, ellei se nyt ruunana ala petrata huomattavasti suorituksiaan. Joka tapauksessa sitä varmasti kuluttaa kaksivuotiskauden rankka kisaaminen, joten hirveän vanhaksi sillä emme kilpaile.
On muuten pelottavaa oikeastaan katsella noita meidän keksimien hevosten nimiä, miten paljon ne meistä paljastavatkaan! Need For Speed, Seeley Booth, Ten Good Reasons, The Interceptor... Mitä pelaamme, mitä katsomme tv:stä, mitä kuuntelemme, mitä elokuvia on tullut katsottua... Ja näiden suvutkin ovat täynnä sisäpiirivitsejä.
Jaa mutta olihan meillä vielä kolmaskin tulokas, andalusiaori Habanero GA, joka on yhtä tulinen kuin nimi antaa ymmärtää.
Nämä tulevat siis olemaan meidän "hupihevosia", joilla kilpaillaan laukoissa mutta joita ei voi käyttää siitokseen. Ensi CAS-kaudeksi otamme varmasti uuden ulkopuolisen kisattavan (Sasnak ohoi!), sillä The Interceptor GA jäänee eläkkeelle, ellei se nyt ruunana ala petrata huomattavasti suorituksiaan. Joka tapauksessa sitä varmasti kuluttaa kaksivuotiskauden rankka kisaaminen, joten hirveän vanhaksi sillä emme kilpaile.
On muuten pelottavaa oikeastaan katsella noita meidän keksimien hevosten nimiä, miten paljon ne meistä paljastavatkaan! Need For Speed, Seeley Booth, Ten Good Reasons, The Interceptor... Mitä pelaamme, mitä katsomme tv:stä, mitä kuuntelemme, mitä elokuvia on tullut katsottua... Ja näiden suvutkin ovat täynnä sisäpiirivitsejä.
Jaa mutta olihan meillä vielä kolmaskin tulokas, andalusiaori Habanero GA, joka on yhtä tulinen kuin nimi antaa ymmärtää.
maanantaina, tammikuuta 05, 2009
Jalostus: missä mennään
Näin vuodenvaihteen tienoilla ja puolen vuosikymmenen virstanpylvään uhatessa lienee hyvä tehdä vähän kartoitusta siitä, missä meidän eri rotujen jalostustoiminta tällä hetkellä menee.
AHALTEK
Polkee vähän paikoillaan vaikka melkein koko ajan jotain tapahtuukin. Kasvatteja pitäisi kuitenkin teettää siten, ettei yks-kaks' huomata että hei, meillä on arvokkaan suvun omaava ori/tamma, ikää kohta kolmekymmentä eikä sillä ole kuin yksi varsa. Näin on viime aikoina käynyt vähän turhan usein, joten olemme nyt lähteneet tätä juttua välttelemään. Tällä hetkellä meillä ei kovin vanhoja hevosia olekaan tallissa.
ARABI
Lauma ei kun kasvaa, meillä on kohta pari sataa arabia. Missä vaiheessa tässä näin pääsi käymään? Voisimme myydä niitä enemmän, mutta värigenetiikka ja kisaamattomuus eivät taida suuresti kiinnostaa muita arabi-ihmisiä vaikka suvut olisivat taatusti harvinaisia jalostuksessa. Jalostus tuntuu kuitenkin olevan hyvällä pohjalla, erisukuisia hevosia on toistaiseksi ollut tarpeeksi. Voisimme ostaa mielihyvin muutamia vierassukuisia, kohtuullisen tasaisen ja realistisen suvun omaavia arabeja siitoskäyttöön, jos jotakuta kiinnostaa myydä.
ENGLANTILAINEN TÄYSIVERINEN
Tämän kasvatus on käytännössä loppunut. Hevosia on jäljellä vain vähän ja ne taitavat olla kaikki enemmän tai vähemmän sukua keskenään. Näitä kuitenkin tarvittaisiin risteytyksiin ja RBSH-jalostukseen, mutta meidän täysiverimielenkiinto on aika pitkälti siellä laukkapuolella. Pitäisiköhän keksiä muutama ratsusukuinen otus lisää? Melkein pitäisi, saa sitten nähdä saammeko ikinä aikaiseksi...
FREDERIKSBORG
Kuolemassa tämäkin puoli meiltä, syksyllä keksitty uusi ori sukuineen ei tuonut sitä tarvittavaa piristysruisketta tämän rodun kasvatukseen. Harmittaa kyllä kovasti luopua näistä kokonaan, joten jos sitä jotakin yrittäisi viritellä?
IRLANNINTYÖHEVONEN
Tämänkin kasvatus oli jossain vaiheessa heikossa jamassa ja aika heikkoa se on vieläkin. Emme kuitenkaan aio luopua irkuista kokonaan vaan kasvatus kyllä jatkuu, vaikkakin sitten pienimuotoisena. Kanta on uusien tuontien takia aika ok.
KALLIOVUORTENPONI
Tämä rotu jyrää. Kasvatteja on syntynyt, kanta on hyvä, uutta verta on paljon ja kaikki näyttää hyvältä.
KNABSTRUP
Myös tämän kanssa näyttää tilanne hyvältä, viime vuoden taantuma on mennyt onnellisesti ohi ja täpläturkit kiinnostavat taas. Uutta verta on keksitty ja se on tullut tarpeeseen.
PUOLIVERISET JA RBSH
Nämähän eivät ole olleet mitään prioriteettilistan kärkirotuja koskaan, puoliverijalostuksessa keskitymme eniten meidän voikkojen, koulupainotteisten linjojen ylläpitämiseen. RBSH on aina ollut sellainen "sivutuote", niitä on teetetty vähän satunnaisesti satunnaisista yhdistelmistä, mutta on niitä silti päässyt jo muutama kertymään. Homma jatkuu suunnilleen tällaisena.
TENNESSEENWALKER
Kasvatus jatkunee melko pienimuotoisena, mutta toivottavasti aktiivisena. Meillä on tällä hetkellä kiva lauma hevosia koossa.
TERSKINHEVONEN
Tällä menee hyvin, kantaa on vaikka muille jakaa, laukkaterskit ovat pärjänneet radoilla ja jalostus kulkee täyttä faarttia eteenpäin. Näitäkin voisi joskus myydä jos vain raaskisimme ikinä ja jos ketään kiinnostaisi. Joulukuussa ja vuodenvaihteen jälkeen syntyviä/syntyneitä laukkaterskejä olisi tarjolla myyntiin.
MUUT VENÄLÄISET RODUT
Olemme laajentaneet hieman tuota rotuvalikoimaa ja tarkoituksena on kasvattaa lisääkin venäläisiä, ei vain käyttää niitä RBSH-risteytyksiin. Muutama todella mukava otus löytyy laumasta ja lisää varmasti keksimme, kun saadaan nimipäät hyrräämään.
MUUT ITÄEUROOPPALAISET RODUT, KLADRUB
Kladrubien kanssa on menossa kokeilu, olemme keksineet 3 suvutonta oria, ostaneet yhden vierassukuisen oriin ja keksineet kolme suvutonta tammaa. Me katsomme miten pitkälle tällaisella laumalla pääsee jalostuksessa, jos kasvatteja syntyy paljon. Meidän kladrub-tammat saattavat hyvinkin varsoa lähemmäs 10 varsaa elämänsä aikana ja oriit astuvat samassa määrin tammoja. Muutamia varsoja on myyty (niitä saa kysellä, jos kiinnostaa, kyllä sieltä aina joku irtoaa myyntiin), mutta aika moni on jäänyt meille itsellemme siitoskäyttöön ja varmasti tulee jäämäänkin.
Muita itäeurooppalaisia on aika vähän, mutta lisää unkarilaisia himottaisi keksiä, jos vain niitä nimiä keksisi...
MUUT ASKELLAJIRODUT
Rotuvalikoimaa löytyy, mutta monella kanta on pieni ja jotain täytyy tehdä jos aiomme jatkaa jalostusta vielä sen toisen polven jälkeen. Näitä on tulossa lisää siis jollain aikataululla, tilanne näyttää hyvältä kaikkinensa.
MUUT AMERIKKALAISET RODUT
Tämän alle kuuluu kaikkea sekalaista, kuten vaikkapa laukka-paintteja ja -appaloosakin nykyisin. Yritämme pitää tämän pienimuotoisena osiona, mutta kyllähän noita varsoja syntyisi, jos vain saisimme aikaiseksi niitä suunnitella. Kantaa löytyy ja mahdollisuus moniin mielenkiintoisiin risteytyksiin.
KYLMÄVERISET
Tätä ei ole tarkoitus suuremmin laajentaa, ehkä joitain rotuja voi keksiä tai ostaa lisää.
AHALTEK
Polkee vähän paikoillaan vaikka melkein koko ajan jotain tapahtuukin. Kasvatteja pitäisi kuitenkin teettää siten, ettei yks-kaks' huomata että hei, meillä on arvokkaan suvun omaava ori/tamma, ikää kohta kolmekymmentä eikä sillä ole kuin yksi varsa. Näin on viime aikoina käynyt vähän turhan usein, joten olemme nyt lähteneet tätä juttua välttelemään. Tällä hetkellä meillä ei kovin vanhoja hevosia olekaan tallissa.
ARABI
Lauma ei kun kasvaa, meillä on kohta pari sataa arabia. Missä vaiheessa tässä näin pääsi käymään? Voisimme myydä niitä enemmän, mutta värigenetiikka ja kisaamattomuus eivät taida suuresti kiinnostaa muita arabi-ihmisiä vaikka suvut olisivat taatusti harvinaisia jalostuksessa. Jalostus tuntuu kuitenkin olevan hyvällä pohjalla, erisukuisia hevosia on toistaiseksi ollut tarpeeksi. Voisimme ostaa mielihyvin muutamia vierassukuisia, kohtuullisen tasaisen ja realistisen suvun omaavia arabeja siitoskäyttöön, jos jotakuta kiinnostaa myydä.
ENGLANTILAINEN TÄYSIVERINEN
Tämän kasvatus on käytännössä loppunut. Hevosia on jäljellä vain vähän ja ne taitavat olla kaikki enemmän tai vähemmän sukua keskenään. Näitä kuitenkin tarvittaisiin risteytyksiin ja RBSH-jalostukseen, mutta meidän täysiverimielenkiinto on aika pitkälti siellä laukkapuolella. Pitäisiköhän keksiä muutama ratsusukuinen otus lisää? Melkein pitäisi, saa sitten nähdä saammeko ikinä aikaiseksi...
FREDERIKSBORG
Kuolemassa tämäkin puoli meiltä, syksyllä keksitty uusi ori sukuineen ei tuonut sitä tarvittavaa piristysruisketta tämän rodun kasvatukseen. Harmittaa kyllä kovasti luopua näistä kokonaan, joten jos sitä jotakin yrittäisi viritellä?
IRLANNINTYÖHEVONEN
Tämänkin kasvatus oli jossain vaiheessa heikossa jamassa ja aika heikkoa se on vieläkin. Emme kuitenkaan aio luopua irkuista kokonaan vaan kasvatus kyllä jatkuu, vaikkakin sitten pienimuotoisena. Kanta on uusien tuontien takia aika ok.
KALLIOVUORTENPONI
Tämä rotu jyrää. Kasvatteja on syntynyt, kanta on hyvä, uutta verta on paljon ja kaikki näyttää hyvältä.
KNABSTRUP
Myös tämän kanssa näyttää tilanne hyvältä, viime vuoden taantuma on mennyt onnellisesti ohi ja täpläturkit kiinnostavat taas. Uutta verta on keksitty ja se on tullut tarpeeseen.
PUOLIVERISET JA RBSH
Nämähän eivät ole olleet mitään prioriteettilistan kärkirotuja koskaan, puoliverijalostuksessa keskitymme eniten meidän voikkojen, koulupainotteisten linjojen ylläpitämiseen. RBSH on aina ollut sellainen "sivutuote", niitä on teetetty vähän satunnaisesti satunnaisista yhdistelmistä, mutta on niitä silti päässyt jo muutama kertymään. Homma jatkuu suunnilleen tällaisena.
TENNESSEENWALKER
Kasvatus jatkunee melko pienimuotoisena, mutta toivottavasti aktiivisena. Meillä on tällä hetkellä kiva lauma hevosia koossa.
TERSKINHEVONEN
Tällä menee hyvin, kantaa on vaikka muille jakaa, laukkaterskit ovat pärjänneet radoilla ja jalostus kulkee täyttä faarttia eteenpäin. Näitäkin voisi joskus myydä jos vain raaskisimme ikinä ja jos ketään kiinnostaisi. Joulukuussa ja vuodenvaihteen jälkeen syntyviä/syntyneitä laukkaterskejä olisi tarjolla myyntiin.
MUUT VENÄLÄISET RODUT
Olemme laajentaneet hieman tuota rotuvalikoimaa ja tarkoituksena on kasvattaa lisääkin venäläisiä, ei vain käyttää niitä RBSH-risteytyksiin. Muutama todella mukava otus löytyy laumasta ja lisää varmasti keksimme, kun saadaan nimipäät hyrräämään.
MUUT ITÄEUROOPPALAISET RODUT, KLADRUB
Kladrubien kanssa on menossa kokeilu, olemme keksineet 3 suvutonta oria, ostaneet yhden vierassukuisen oriin ja keksineet kolme suvutonta tammaa. Me katsomme miten pitkälle tällaisella laumalla pääsee jalostuksessa, jos kasvatteja syntyy paljon. Meidän kladrub-tammat saattavat hyvinkin varsoa lähemmäs 10 varsaa elämänsä aikana ja oriit astuvat samassa määrin tammoja. Muutamia varsoja on myyty (niitä saa kysellä, jos kiinnostaa, kyllä sieltä aina joku irtoaa myyntiin), mutta aika moni on jäänyt meille itsellemme siitoskäyttöön ja varmasti tulee jäämäänkin.
Muita itäeurooppalaisia on aika vähän, mutta lisää unkarilaisia himottaisi keksiä, jos vain niitä nimiä keksisi...
MUUT ASKELLAJIRODUT
Rotuvalikoimaa löytyy, mutta monella kanta on pieni ja jotain täytyy tehdä jos aiomme jatkaa jalostusta vielä sen toisen polven jälkeen. Näitä on tulossa lisää siis jollain aikataululla, tilanne näyttää hyvältä kaikkinensa.
MUUT AMERIKKALAISET RODUT
Tämän alle kuuluu kaikkea sekalaista, kuten vaikkapa laukka-paintteja ja -appaloosakin nykyisin. Yritämme pitää tämän pienimuotoisena osiona, mutta kyllähän noita varsoja syntyisi, jos vain saisimme aikaiseksi niitä suunnitella. Kantaa löytyy ja mahdollisuus moniin mielenkiintoisiin risteytyksiin.
KYLMÄVERISET
Tätä ei ole tarkoitus suuremmin laajentaa, ehkä joitain rotuja voi keksiä tai ostaa lisää.
lauantaina, tammikuuta 03, 2009
Puuttuvat lisäykset
Hemmetti soikoon, just sen kerran kun kirjoittaa hieman jäsentymätöntä ajatusta tekstiksi ja muotoilee sen vähän heikonlaisesti, kaikki takertuvat siihen kuin purkka tukkaan. Näin kävi blogitekstilleni "Jos ei kelpaa, tee itse parempi"-asenne huit hiivattiin. Minä en tarkoittanut missään tapauksessa loukata sillä VRL:n ihmisiä noin kokonaisuutena vaikka teksti menikin aika paljon VRL:n suuntaan lopussa.
Viivi kirjoitti tästä blogissaan ja asiaa on näemmä käsitelty ht.hetissäkin enkä minä pidä tällaisesta kohusta, koska asiani on ymmärretty väärin.
Tuota tekstiä inspiroinut tilanne alkoi siitä, että eräs henkilö sanoi foorumilla täysin asiallisesti, että JOS tapahtuu VRL:ään liittyvä asia A, hän ei pidä siitä. Tähän toinen henkilö (jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä koko VRL:n kanssa) vastasi "jos ei kelpaa, tehkää itse kilpaileva liitto / järjestö VRL:n rinnalle ja tehkää sen kanssa juuri niin kuin huvittaa". Minusta tuo on aivan naurettavaa ja osoittaa suurta asennevammaa. Mutta kuten sanottu, tässä ei ole kyse VRL:stä vaan kahdesta yksittäisestä henkilöstä.
Ymmärrän sataprosenttisesti sen, että VRL:n ylläpitäjät saavat varmasti niskaansa paskamaista, henkilökohtaisuuksiin menevää palautetta, jota ei voi puolustella millään tavoin. En edes yritä puolustella, koska sympatiani ovat täysin VRL:n puolella. Itse en varmasti jaksaisi moista vaan alkaisi paukkua haukkumeilejä takaisin kitisijöille ja ne olisivat sitten oikeasti rumaa luettavaa. Ehkä siksi en olekaan VRL:n toiminnassa mukana. Luultavasti VRL:n hallitus pystyy huomattavasti aikuismaisempaan käytökseen tässä suhteessa kuin minä.
En väitä, etteikö VRL kyselisi mielipiteitä tarpeeksi enkä väitä VRL:n muutenkaan tehneen mitään erityisen typerää. Jonkinlaiset säännöt on pakko tehdä ja koska erilaisia huijareita ja porsaanreikien etsijöitä on varmasti melkoinen joukko, on sääntöjen ja rajoitusten pakko olla tiukkoja, että pelin henki pysyisi edes joten kuten reiluna.
Kirjoitin paljon siitä, että VRL:n tulisi olla kattojärjestö, jonka alta löytyisi jokaiselle jotakin. Enkä tiettävästi sanonut, etteikö VRL olisi tällainen. Siellä on kantakirjaa, pikkuhiljaa omaa näyttelytoimintaa, vähän joka lajin kisoja (ravit ja laukat ovat hyvistä syistä omillaan enkä tarkoita näitä), porrastettuja ja porrastamattomia ja kaikenlaista semmoista. Hyvä niin, näin sen pitää ollakin. Eikä tietääkseni VRL ole virallisesti ottanut kannakseen tuota "jos ei kelpaa, tee itse parempi".
Kysymys koko postauksessa oli siitä, että minusta tällainen "jos ei kelpaa, tee itse parempi"-asenne ei toimi, ei VRL:ssä (jota en siis ole tästä asenteesta syyttänytkään) eikä oikein muutenkaan. Ei varsinkaan silloin, jos joku on asiallisesti sanonut mielipiteensä. Ja tämänkin jupakan takana ovat siis yksityiset ihmiset, ei VRL. Minua vain pännii tuo asenne noin yleisesti, esitti sen kuka tahansa.
Ja hitto että minä vihaan omien tekstieni selittelyä, mutta sanotaan nyt yhteisesti kaikille, että anteeksi kun kirjoitin tekstini huonosti, en tarkoittanut loukata tällä ketään muuta kuin niitä ihmisiä, jotka tuota asennevammaa viljelevät julkisesti.
Viivi kirjoitti tästä blogissaan ja asiaa on näemmä käsitelty ht.hetissäkin enkä minä pidä tällaisesta kohusta, koska asiani on ymmärretty väärin.
Tuota tekstiä inspiroinut tilanne alkoi siitä, että eräs henkilö sanoi foorumilla täysin asiallisesti, että JOS tapahtuu VRL:ään liittyvä asia A, hän ei pidä siitä. Tähän toinen henkilö (jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä koko VRL:n kanssa) vastasi "jos ei kelpaa, tehkää itse kilpaileva liitto / järjestö VRL:n rinnalle ja tehkää sen kanssa juuri niin kuin huvittaa". Minusta tuo on aivan naurettavaa ja osoittaa suurta asennevammaa. Mutta kuten sanottu, tässä ei ole kyse VRL:stä vaan kahdesta yksittäisestä henkilöstä.
Ymmärrän sataprosenttisesti sen, että VRL:n ylläpitäjät saavat varmasti niskaansa paskamaista, henkilökohtaisuuksiin menevää palautetta, jota ei voi puolustella millään tavoin. En edes yritä puolustella, koska sympatiani ovat täysin VRL:n puolella. Itse en varmasti jaksaisi moista vaan alkaisi paukkua haukkumeilejä takaisin kitisijöille ja ne olisivat sitten oikeasti rumaa luettavaa. Ehkä siksi en olekaan VRL:n toiminnassa mukana. Luultavasti VRL:n hallitus pystyy huomattavasti aikuismaisempaan käytökseen tässä suhteessa kuin minä.
En väitä, etteikö VRL kyselisi mielipiteitä tarpeeksi enkä väitä VRL:n muutenkaan tehneen mitään erityisen typerää. Jonkinlaiset säännöt on pakko tehdä ja koska erilaisia huijareita ja porsaanreikien etsijöitä on varmasti melkoinen joukko, on sääntöjen ja rajoitusten pakko olla tiukkoja, että pelin henki pysyisi edes joten kuten reiluna.
Kirjoitin paljon siitä, että VRL:n tulisi olla kattojärjestö, jonka alta löytyisi jokaiselle jotakin. Enkä tiettävästi sanonut, etteikö VRL olisi tällainen. Siellä on kantakirjaa, pikkuhiljaa omaa näyttelytoimintaa, vähän joka lajin kisoja (ravit ja laukat ovat hyvistä syistä omillaan enkä tarkoita näitä), porrastettuja ja porrastamattomia ja kaikenlaista semmoista. Hyvä niin, näin sen pitää ollakin. Eikä tietääkseni VRL ole virallisesti ottanut kannakseen tuota "jos ei kelpaa, tee itse parempi".
Kysymys koko postauksessa oli siitä, että minusta tällainen "jos ei kelpaa, tee itse parempi"-asenne ei toimi, ei VRL:ssä (jota en siis ole tästä asenteesta syyttänytkään) eikä oikein muutenkaan. Ei varsinkaan silloin, jos joku on asiallisesti sanonut mielipiteensä. Ja tämänkin jupakan takana ovat siis yksityiset ihmiset, ei VRL. Minua vain pännii tuo asenne noin yleisesti, esitti sen kuka tahansa.
Ja hitto että minä vihaan omien tekstieni selittelyä, mutta sanotaan nyt yhteisesti kaikille, että anteeksi kun kirjoitin tekstini huonosti, en tarkoittanut loukata tällä ketään muuta kuin niitä ihmisiä, jotka tuota asennevammaa viljelevät julkisesti.
perjantaina, tammikuuta 02, 2009
Uuden vuoden uutiset
1. Pakollinen laukka-asia
Appaloosatammamme Cocodance GA aloitti kilpauransa 30.12. Luxissa, mutta sijoitus ei ollut kummoinen, 5/5. Palkintotili on kuitenkin avattu 1300 virtuaalieurolla. Hienoa kuitenkin, että mukana oli 5 viitosryhmän ei-quarteria. Luulimme ettei niitä tulisi mukaan lainkaan!
2. Blogilistan päivitys
Blogilistasta poistettiin epäaktiivisuuden vuoksi Tupla-H ja Virtuaalinarina. Kummassakaan ei ole ollut kuukauteen postauksia, joten ne katsotaan unohdetuiksi. Pari uutta blogia on harkintalistalla, mutta jos teillä on tiedossa blogi, jonka pitäisi ehdottomasti olla tuossa oikealla puolella, niin vinkatkaa asiasta, kommenttikenttä on vapaa.
3. Viisivuotissyntymäpäivä lähestyy
Muistaakseni tästä mainittiin jo kertaalleen tuossa joskus loppukesästä tai alkusyksystä täällä blogissakin, mutta Ionic täyttää todellakin 18.1.09 kokonaiset viisi vuotta. Suunnitelmissa oli tehdä viisivuotisjuhlien kunniaksi jotakin maata kaatavaa, mutta taisi jäädä tekemättä. No ne näyttelyt nyt pidetään 31.1. ja ainakin laukkoja tulee olemaan tässä pitkin kevättä.
Viisi vuotta on ihan käsittämättömän pitkä aika virtuaalihevosten parissa tai ainakin se tuntuu siltä. Sen huomaa: arabeista ja knabstrupeista löytyy jo hevosia, joilla on Ion-hevosia neljässä ja viidessäkin polvessa. Kasvattejakin on puolitoista tuhatta.
Appaloosatammamme Cocodance GA aloitti kilpauransa 30.12. Luxissa, mutta sijoitus ei ollut kummoinen, 5/5. Palkintotili on kuitenkin avattu 1300 virtuaalieurolla. Hienoa kuitenkin, että mukana oli 5 viitosryhmän ei-quarteria. Luulimme ettei niitä tulisi mukaan lainkaan!
2. Blogilistan päivitys
Blogilistasta poistettiin epäaktiivisuuden vuoksi Tupla-H ja Virtuaalinarina. Kummassakaan ei ole ollut kuukauteen postauksia, joten ne katsotaan unohdetuiksi. Pari uutta blogia on harkintalistalla, mutta jos teillä on tiedossa blogi, jonka pitäisi ehdottomasti olla tuossa oikealla puolella, niin vinkatkaa asiasta, kommenttikenttä on vapaa.
3. Viisivuotissyntymäpäivä lähestyy
Muistaakseni tästä mainittiin jo kertaalleen tuossa joskus loppukesästä tai alkusyksystä täällä blogissakin, mutta Ionic täyttää todellakin 18.1.09 kokonaiset viisi vuotta. Suunnitelmissa oli tehdä viisivuotisjuhlien kunniaksi jotakin maata kaatavaa, mutta taisi jäädä tekemättä. No ne näyttelyt nyt pidetään 31.1. ja ainakin laukkoja tulee olemaan tässä pitkin kevättä.
Viisi vuotta on ihan käsittämättömän pitkä aika virtuaalihevosten parissa tai ainakin se tuntuu siltä. Sen huomaa: arabeista ja knabstrupeista löytyy jo hevosia, joilla on Ion-hevosia neljässä ja viidessäkin polvessa. Kasvattejakin on puolitoista tuhatta.
torstaina, tammikuuta 01, 2009
Blogin kiinnostavimmat aiheet
Viimeisin loppunut kysely koski sitä, mikä blogimme aihealueista kiinnostaa eniten. Vastauksia annettiin 57 kappaletta ja jakauma näytti tältä:
Kaikenlainen nurina ja valitus 26 ääntä
Ajankohtaiset aiheet 13 ääntä
Värit ja genetiikka 6 ääntä
Harvinaiset rodut 6 ääntä
Laukkatulokset ja muu laukka-asia 4 ääntä
Yleiset tallien kuulumiset 1 ääni
Virtuaaliblogit 1 ääni
Muu kilpailuasia 0 ääntä
Täytyy tunnustaa, että onnistuitte kyllä yllättämään meidät sillä, että tuo nurina oli noin selvä ykkönen. Ja me kun luulimme, että lukijoita enimmäkseen ärsyttää meidän valitukset eri aiheista. Emme kuitenkaan lupaa jatkossa valittaa vain pelkän valittamisen ilosta vaan kyllä meillä aina joku pointti valitusvirsissämme on. Gin on meistä parempi kitisijä.
Ajankohtaisten aiheiden kakkostila oli myös ihmetys ja jotenkin myös pelottavaa, koska emmehän me juuri kirjoita ajankohtaisista aiheista, koska olemme suurimman osan ajasta pihalla kuin lumiukot siitä, mitä tapahtuu meidän tallien ja ehkä Laukkajaoksen ulkopuolella.
Värijuttujen ja harvinaisten rotujen olisi luullut kiinnostavan vähän useampaakin, koska Ionic (ja osin myös GA) ovat profiloituneet nimenomaan noihin harvinaisempiin rotuihin ja väriasiaakin on paljon.
Laukkajuttujen epäkiinnostavuus mietityttää, kun niitä laukkajuttuja on tullut kirjoiteltua niin paljon. Emme kuitenkaan aio niistä luopua, valitan.
Uusi kysely taas kysyy, että mikä samoista aihepiireistä kiinnostaa teitä VÄHITEN.
Kaikenlainen nurina ja valitus 26 ääntä
Ajankohtaiset aiheet 13 ääntä
Värit ja genetiikka 6 ääntä
Harvinaiset rodut 6 ääntä
Laukkatulokset ja muu laukka-asia 4 ääntä
Yleiset tallien kuulumiset 1 ääni
Virtuaaliblogit 1 ääni
Muu kilpailuasia 0 ääntä
Täytyy tunnustaa, että onnistuitte kyllä yllättämään meidät sillä, että tuo nurina oli noin selvä ykkönen. Ja me kun luulimme, että lukijoita enimmäkseen ärsyttää meidän valitukset eri aiheista. Emme kuitenkaan lupaa jatkossa valittaa vain pelkän valittamisen ilosta vaan kyllä meillä aina joku pointti valitusvirsissämme on. Gin on meistä parempi kitisijä.
Ajankohtaisten aiheiden kakkostila oli myös ihmetys ja jotenkin myös pelottavaa, koska emmehän me juuri kirjoita ajankohtaisista aiheista, koska olemme suurimman osan ajasta pihalla kuin lumiukot siitä, mitä tapahtuu meidän tallien ja ehkä Laukkajaoksen ulkopuolella.
Värijuttujen ja harvinaisten rotujen olisi luullut kiinnostavan vähän useampaakin, koska Ionic (ja osin myös GA) ovat profiloituneet nimenomaan noihin harvinaisempiin rotuihin ja väriasiaakin on paljon.
Laukkajuttujen epäkiinnostavuus mietityttää, kun niitä laukkajuttuja on tullut kirjoiteltua niin paljon. Emme kuitenkaan aio niistä luopua, valitan.
Uusi kysely taas kysyy, että mikä samoista aihepiireistä kiinnostaa teitä VÄHITEN.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)