sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2017

YLA-palkittu poni!

Twitterissä mainitsinkin jo, että maailmankirjat ovat sekaisin ja meillä on YLAan ilmoitettu poni, nyt jo kolmospalkinnolla palkittukin, nimittäin welsh mountain-ori KW Ysbryd y Gaeaf. Tulokset maaliskuun YLA-tilaisuudesta tulivat tässä taannoin, en tunnusta että olisin kytännyt niitä mitenkään pakonomaisesti, mutta aika usein tuli käytyä katsomassa, että joko nyt vihdoin... YLA-tilaisuuden sivulla oli mainiosti kerrottu tulostilanne, josta saatoin nähdä että rakennearvostelu on hoidettu jo, tekstiarvostelukin on aloitettu mutta on vielä kesken ja niin edelleen. Perjantaiaamuna olikin ilo ylimmillään, kun kaikki kohdat näyttivät sataa prosenttia.

"Köpi" sai siis YLA3-palkinnon pisteillä 16 (16+0) - 22,5 (19,5+3) - 17 - 13 - 3 = 69,5p. Tutkiskelin tuossa noita pisteitä ja pisteytysohjetta ja totesin, että pienehköllä panostuksella YLA2 ei ehkä olisi ollut mitenkään mahdoton saavutus. Pisteytystä olisi ehkä kannattanut tutkia tarkasti jo ennen mukaan ilmoittautumista, koska muutamalla ihan pikkujutulla olisin saanut kasvatettua ponin pistesaldoa ainakin jonkin verran. Ei se mitään, olen todella ylpeä tuosta YLA3-palkinnosta ja siitäkin lähes kaikki kunnia kuuluu muille kuin minulle.

Tekstiosion maksimipisteet olivat 40, mutta Köpi sai vain 16 pistettä. Se on ihan hyvä pistemäärä siinä mielessä, että Köpillähän ei ole näitä lisätekstejä lainkaan, vain luonnekuvaus. Luonnekuvauksen maksimipistemäärä on 20 ja jos 16 pistettä saa, niin olettaisin kyllä että ihan ylpeä tässä saa olla siitä. Varsinkin kun olen maksimaalisen huono kirjoittamaan luonnekuvauksia ja luonnekuvaus on lähtöisin sataprosenttisesti omasta kynästäni.
Valmennuksia tai päiväkirjatekstejä en ollut jaksanut enää väkästellä Köpille, vaikka olisi kyllä ehkä kannattanut: koska tästä osiosta tuli puhdas nolla, lähti kokonaispistemäärästä 2 pistettä pois. YLA haluaa panostettavan kaikkiin osioihin ja nolla pistettä jostain arvostelukohdasta aiheuttaa tämän pienen sanktion. Tämä olikin se heikoin kohta ja epäilen että muutaman päiväkirja- ja valmennustekstin kirjoittamisella olisin saanut hilattua palkinnon sinne YLA2:n puolelle. Tuon historiaosuudenkin olisi voinut kirjoittaa eikä vain aloittaa. Tai siis sehän olisi tarvinnut vain pari lausetta, nykyisen pätkän sanamäärä on 38 ja 50:stä sanasta ilmeisesti olisi saanut jo pisteen.

Sukupisteistä kaikki kunnia menee kasvattajalle, joka on kirjoittanut vanhemmille luonteet, kisannut ja käyttänyt jalostuksessa. 19,5/21 pistettä sukutaulusta on mainio, joskaan ei mitenkään odottamaton saavutus. Jälkeläispisteiden kanssa oli käydä kehnommin, koska ilmoitin Köpin YLAan ennen kuin olin saanut sen toistaiseksi ainoalle varsalle sivuja tehtyä. Sitten piti vielä etsiä tiukalla aikataululla sille kuva ja kirjoittaa luonnekuvauskin, kun eihän sillä kisoja tai varsoja ole. Onneksi sukuarvostelu aloitettiin sen verran myöhään, että ehdin nämä tehdä Tywysoges Gaeaf Ionille.

Kilpailupisteistä 17/22p oli myös oletettu tulos, kasvattaja on näet kilpaillut Köpillä 20 sijoitusta sekä esteillä että koulussa. Köpi olisi siis muodollisesti pätevä jopa laatuarvosteluihin tähtäävän ponin isäksi. Että!

Rakennearvostelun 13/20 pistettä on myös aika odotettu tulos. Köpillähän on pääsääntöisesti hyvä rakenne, mutta pää on kääntynyt hieman sivuun, kaviot eivät näy ja tuo takaosa on aika ihmeellinen venkula, kun lautanen on noin jyrkkä. Welsheillä näkee toisinaan aika mielenkiintoisia takaosia, rotumääritelmät eivät sano niistä yhtään mitään, mutta minä en sanottavasti tykkää. Silti olisi ihan mielenkiintoista nähdä rakennetuomarin pisteytys tarkemmin. Ja siis mitään kuvagalleriaahan Köpillä ei ole, kuten ei meidän hevosilla ikinä, joten se ei sen kanssa pystynyt kompensoimaan noita rakennepisteitä mitenkään.

Lisäpisteitä tuli 3. Vanhempien YLA-palkintoja ei ole merkitty sukutauluun (olisi kyllä pitänyt, molemmilla sellaiset kyllä oli), sillä ainokaisella varsalla ei tietenkään mokomaa ole. Sivut ovat toki selkeät, käyttäjäystävälliset ja luulisin, että tarvittavat asiat löytää nopeasti ja teksteistäkin saa selvän. Persoonallisen ja toimivan ulkoasun vaatimus ja valkoisella taustalla olevan tekstin dissaaminen tuo mieleen lähinnä vuoden 2006, jolloin saattoikin olla toimimattomia ulkoasuja (lue: väärillä tekniikoilla toteutettuja tai ei oltu muuten vain osattu) ja persoonallisuus käsitettiin mahdollisimman raskaiden grafiikoiden käyttönä. Ihan vain tiedoksi: musta teksti valkoisella pohjalla on ollut ja on edelleen maailman paras ulkoasu, ainakin jos sivulla on tekstiä jota pitäisi lukea. Toisaalta virtuaalimaailmassa mustavalkoinen, yksinkertainen talli on ollut aina se persoonallisin tai ainakin erilaisin, koska niitä niin vähän on. Niin että neljä pistettä tästä kohdasta ei olisi ollut mielestäni liioiteltua, mutta piste sinne tai tänne, ei se nyt niin justiinsa.


Laatuarvostelut on siis korkattu, jatkanko Köpin kanssa muihin? No, en jatka. Huolimatta siitä, että sillä on kilpailtu, sen vanhemmat ovat kilpailtuja ja isä vieläpä sekä ERJ- että KRJ-palkittu, ei Köpillä ole juuri saumaa edes kolmospalkinnolle näissä lajikohtaisissa laatuarvosteluissa. Sijoituksia pitäisi olla se 40 per laji 20:n sijaan, jälkeläisiä pitäisi olla useampi ja nekin kilpailtuja. Arvaatte varmaan ettei tule tapahtumaan!

–S

Ei kommentteja: