maanantaina, marraskuuta 24, 2008

Väriteoriaa, osa 2: kimo

Huom! Väriteoria-sarja on päivittynyt: sisällysluettelo

Kimo tarkoittaa sitä, että varsa syntyy tummana ja vaalenee siitä ajan myötä vaaleammaksi, kunnes on ehkä jonain päivänä puhtaan valkoinen. Kimoutuva varsa voi syntyä minkävärisenä tahansa, toki yleisimmät pohjavärit ovat nuo perusvärit, musta, ruunikko ja rautias. Kimon pohjaväri voi olla myös kirjava.

Usein kimoutuva hevonen muuttuu jossain vaiheessa ennen varsaikäänsä tummanharmaaksi, vaikka syntymäväri olisikin ollut vaaleampi ja alkaa sitten siitä harmaasta vaalenemaan. Kimoutumisen tahti on yksilöllinen, jotkut ovat vitivalkoisia jo kymmenvuotiaana, jotkut ovat harmaita vielä yli parikymppisinäkin.

Kimon tarkempi nimitys (mustankimo, ruunikonkimo, rautiaankimo, mikä vain) tulee ainoastaan pohjavärin perusteella eikä näissä kimoissa ole vanhemmalla iällä silminhavaittavaa eroa. Harmaankimo ei ole mikään kelvollinen värinimitys, koska kaikki kimot ovat jossain vaiheessa jonkinsävyisiä harmaita eikä harmaa ole pohjaväri.

Kärpäskimo on nimitys kimolle, jonka turkissa on pieniä, melko selvärajaisia pilkkuja, jotka yleensä ovat punertavanruskeita riippumatta hevosen pohjaväristä. Nämä "kärpäspilkut" saattavat ilmestyä hevoselle jossain vaiheessa kimoutumista ja toisaalta taas kadotakin, mutta usein ne pysyvät ilmestyttyään melko pitkään.
Papurikkokuviointi on melko yleistä jossain vaiheessa kimoutumista.

Esimerkki kimoutuvasta hevosesta:
varsakuva, vaaleansävyinen rautias
parivuotiaana väri on selkeästi tummanharmaa, joka lähtee tuosta vaalenemaan.

Toinen esimerkki kimoutuvasta hevosesta:
parivuotiaana, ei kuvan perusteella vielä kovin selkeitä kimoutumisen merkkejä näkyvissä, ehkä hieman sekakarvaa
kuusivuotiaana jo selkeästi kimoutumassa, tässä tapauksessa pohjaväri vielä näkyy

- hentoista papurikkokuviointia
- rautiaankimo, tätä juuri tarkoitan värin tummenemisella. Tämän sanotaan olevan rautiaankimo, mutta katsokaa esim. hännän tyveä, jossa vielä näkyvä tumma sävy on aika lähellä mustaa. Tätä ei pysty tunnistamaan enää tässä vaiheessa rautiaankimoksi
- kärpäskimo, varsinkin arabeilla ja arabisukuisilla hevosilla näistä kärpäspilkuista voi muodostua suurempia, tummanpunaruskeita laikkuja, joita kutsutaan verijäljiksi
- kimo ja kirjavuus yhdistyvät: kuusivuotiskuva, kymmenvuotiskuva. Tämä hevonen saattaa vanhetessaan muuttua kokonaan valkoiseksi, jolloin ei paljaalla silmällä pysty välttämättä näkemään että se on myös kirjava.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voiko 6 vuotias Islanninhevonen (jolla on sekakarvaa) olla rautiaankimo (tällä ei siis näy vielä kimoutumista mutta sekakarvaa on)

Se Ionicin Sirpa kirjoitti...

Ei se mahdotonta ole. Kuten uudemmassa kimoa käsittelevässä tekstissä sanotaan, kimoutumisen vauhti on yksilöllistä tai ainakin sukulinjasta riippuvaa ja tuossakin oli linkkejä muutamiin Sukupostista löytyviin hevosiin, joiden kuvien perusteella kimoutuminen on alkanut selkeämmin vasta niinkin myöhään kuin 10 ikävuoden tienoilla tai sen jälkeen. Sekakarvaa voi toki olla muutenkin, siis ilman että kyse on kimosta, mutta toki se voi olla ensimmäinen merkki alkavasta kimoutumisestakin.