keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008

Väriteoriaa, osa 5: päistärikkö

Huom! Väriteoria-sarja on päivittynyt: sisällysluettelo

Päistärikön pohjaväri on yleensä jokin perusväreistä, vaikka se voi toki olla mikä tahansa muukin (voikkoväri, hallakko, kirjava, samppanja, hopea...). Päistärikkögeeni lisää pohjaväriin valkoista karvaa suhteellisen tasaisesti, mutta niin että pohjaväri on kuitenkin erotettavissa useimmissa tapauksissa.
Päistärikkö näyttää paljon kimolta, joka on vaalenemisvaiheessa ja usein se sekoitetaankin kimoon. Päistärikkö ei kuitenkaan vaalene iän myötä vaan pysyy samanvärisenä koko ikänsä. Tosin päistärikkö vaihtaa usein värin tummuutta kesä- ja talvikarvan mukaan, talvikarvassa se voi olla huomattavastikin tummempi kuin kesällä. Erityisen selvästi värinvaihto näkyy roduilla, jotka kasvattavat pitkän talvikarvan, kuten shetlanninponit ja suomenhevoset. Joskus päistäriköt voivat talvisaikaan tummua jopa niin tummiksi ettei niitä välttämättä tunnista päistäriköiksi.
Päistärikköjen varsakarva on tumma, päistärikkö alkaa näkyä vasta ensimmäisen karvanvaihdon jälkeen.

Päistärikköä ei saa sekoittaa ns. päistärkarvaiseen hevoseen, jolla on jossain osassa ruumistaan paljon valkoista sekakarvaa. Päistärkarvaisuus voi liittyä joko sabinokirjavuuteen tai rabicanoon. Päistärkarvaisuuden erottaa oikeasta päistäriköstä yleensä parhaiten kesäkarvaisesta hevosesta, jolloin päistärikkö on vaaleimmillaan. Päistärikkö on aina kesäkarvassa selkeästi ja tasaisesti vaalentunut koko rungostaan ja kaulastaan, päistärkarvaisuus esiintyy useimmin vain tietyssä osassa runkoa.

Päistärikön paras tuntomerkki on se, että sen jalat ja pää ovat tummemmat, usein näissä ei ole juuri lainkaan vaaleata karvaa. Kaula ja runko sen sijaan ovat vaaleammat. Päistärikössä ei esiinny papurikkokuviointia.

Päistärikkö voi yhdistyä myös kimoon, jolloin päistärikkö jää ajan myötä kimon "alle" ja hevonen näyttää ihan tavalliselta kimolta.


Esimerkkejä
- rautiaanpäistärikkö, hevonen näyttää rungostaan lähestulkoon hopeiselta, mutta huomatkaa pään väri, joka on kuin ihan tavallisella rautiaalla. Myös jouhet ovat tummat eikä niissä ole paljoakaan valeata karvaa
- ruunikonpäistärikkö, tässä näkyy jalkojen ja pään väritys verrattuna runkoon. Hyvin tyypillinen päistärikkö. Monilla quarter-hevosilla ja niiden sukuisilla roduilla päistärikköön liittyy toisinaan tällaisia pilkkuja, ne eivät ole tiikerinkirjavuutta enkä ole perehtynyt niihin sen enempää
- mustanpäistärikkö, joka voi olla tummanruunikonpäistärikkökin, joskus näiden kahden erottaminen toisistaan on yhtä vaikeata kuin tummanruunikon ja mustan
- hopeanmustanpäistärikkö, josta en ole ihan 100% varma, onko kuvan hevonen päistärikkö lainkaan. Todennäköisesti kuitenkin on, väri on sen verran tasainen ja jalat tummat, että tätä on vaikea uskoa tummaksi kimoksi. Hopeanmustaan väriin kuuluu usein vaaleahkot jouhet ja sen takia tällä ei ainakaan harja ole tumma. Myös päästä puuttuu tyypillinen tummuus, mutta tällaisia poikkeuksia on kyllä
- ruunikonpäistärikkö shetlanninponi, ensimmäisessä kuvassa oikein selkeä päistärikkö, viimeisessä kuvassa talvikarvassa melkein tavallisen ruunikonnäköinen, hieman päistärkarvaa lautasilla
- ruunikonpäistärikkö, varsakuvassa näyttää tavalliselta ruunikolta, mutta myöhemmin on selkeä päistärikkö
- ruunikonpäistärikönkimo, varsakuvassa tavallinen ruunikko, myöhemmissä nuoruuskuvissa varsin selkeä, joskin jo hieman kimoutumassa oleva päistärikkö ja aikuisena normaalin kimon näköinen


Nämä eivät ole päistärikköjä:
- rautias sabino morgan-tamma, miten tämän erottaa päistäriköstä? Hyvä kysymys, tässä tapauksessa kai lähinnä vaaleasta päästä
- rautias sabino tennesseenwalker-ori, jonka karvassa on paljon päistärkarvaa. Tällä hevosella on kuitenkin selkeät sabinon tunnusmerkit (laajat merkit) eikä päistärkarvaisuus ylety kunnolla kaulalle asti, joten tätä ei voi oikein luulla päistäriköksi
- toinen rautias sabino twh-ori, tämä on vaikeampi tapaus, mutta jos kyse olisi päistäriköstä, värin tulisi olla tasaisempi, nyt erityisesti takaosassa näkyy kuviota. Myös jalkojen pitäisi olla tummat, samoin pään, joten ei tätä voi oikein pelkäksi päistäriköksi luulla
- rautias rabicano, erittäin laajat rabicanokuviot, mutta ei sekoitettavissa päistärikköön siltikään, koska väri jää tuonne vatsan alle eikä ole lainkaan tasainen
- hiirakko, tumma pää, tummat jalat, tummat jouhet, vaaleampi runko ja kaula, eikös tämä nyt ole ihan päistärikkö? Ei ole. Hiirakolta löytyy hallakkovärien tuntimerkit, joskaan ne eivät aina näy kuvissa selvästi. Lisäksi hiirakon peitinkarva on tasaisen harmaa, kun taas mustanpäistäriköllä peitinkarva koostuu mustista ja valkoisista karvoista, jotka ovat jakautuneet tasaisesti niin että kaukaa katsoen väri näyttää kyllä tasaiselta. Valokuvista hiirakon ja päistärikön erottaminen voi toki olla vaikeata
- hopeanruunikko (tai hopeanmusta), erittäin vaalea, yleensä hopeavärit eivät ole noin vaaleita, mutta näitäkin toki löytyy. Väri ei ole tasainen vaan siinä näkyy hentoa papurikkokuviointia ja pään ja jalkojen väritys ei ole päistärikkömäisen tumma, joten päistärikkö tämä ei ole.

Ei kommentteja: