maanantaina, joulukuuta 12, 2011

Joulukalenterin luukku 12: uuden vuoden lupausten status

Viime joulukuussa alkoi jo tuntua hieman tuo virtuaalilama, jota olemme poteneet koko vuoden. Siksi tuolloin tehdyt uuden vuoden lupaukset olivat aika kesyjä, mutta toisaalta niistäkin vähistä on vain aniharva tullut täytettyä sataprosenttisesti...

Katsotaanpas tarkemmin.
... pitää ainakin Ionicin ja GA:n pystyssä ja Pinkinkin jos suinkin vain löytyy aikaa kisauttaa hevosia järkevästi.
Hmm, Ionic ja GA nyt ovat pystyssä, joten siinä mielessä joo. Pinkin kanssahan totesimme olevamme ihmeessä jo aikaisessa vaiheessa ja se on jäänyt silleen. Luultavasti lopetamme sen virallisesti joskus.

... olla unohtamatta tätä blogia, vaikka kirjoitustahti ei kummoinen olisikaan.
Tämä sentään on toteutettu.

... olla muuttamatta radikaalisti tallien toimintaa tai ulkoasua
Tämäkin lienee toteutettu, jos ei laske sitä, että toiminta ja hidastunut noin sadasosaan aktiivisimmista ajoista.

... jatkaa laajamittaista, useiden eri rotujen kasvatusta
Ähym, koska tänä vuonna ei ole ollut juuri kasvatustoimintaa, tämän lupauksen tilanne on vähän epävarma.

... keksiä tai ostaa ensi vuoden aikana jokin meille ihan uusi rotu Ioniciin
Just forget it...

... pitää Vippos horjuvilla jaloillaan
Haa haa, Vippos jäi silleen. Harmi kyllä. Uusi innokas päätoimittaja kyllä ilmaantui, mutta nyt on ollut hetken aikaa hiljaista sillä rintamalla.

... jos nyt ensi vuonna saisi jompikumpi meistä taiteiltua sen yhden piirretyn ja itsetehdyn kuvan Ioniciin tai GA:han. Odotukset eivät kuitenkaan ole kovin suuret.
Noo, tästä saa kätevästi uuden lupauksen ensi vuoden listaan.

Tai no, ehkä meidän ensi vuoden lupaus näyttää tältä: yritämme jotakin.

1 kommentti:

Riksu kirjoitti...

Mua on ihmetyttänyt, mistä tämä lama johtuu. Kyllästyvätkö nykyharrastajat helpommin, vai tappoiko VRL:n keskitetyn kisakalenterin kaatuminen aktiiviharrastajia? Ovatko asiat nykyään liian helppoja, puuttuuko touhusta se tietty haaste?

Itse kisaan hyvin harvakseltaan ja tämä harrastus on mun henkireikä, kun en enää pysty hurjasti IRL hevosia harrastamaan. Teen kaiken stressittä ja nautin siitä, että mulla on omaa silmää (nimen ja kuvien kanssa) miellyttäviä hevosia, joilla teen jalostustyötä. Mua hämmentävät ihmiset, jotka tekevät virtuaalimaailmassa lyhyitä pyrähdyksiä tuontihevosillaan; tuovat kymmenen hevosta tallille, joka on kolme kuukautta pystyssä, himokisaavat niitä ja sitten kyllästyvät. Mutta no, jokaisella on oma tapansa harrastaa.