Vuosi sitten tuli luvattua taas kaikenlaista virtuaalimaailmaan liittyvää. Kaikkea ei saatu aikaan, ei läheskään jos rehellisiä ollaan, mutta pitäähän tavoitteet asettaa korkealle. Se nimittäin olisi kamalaa, jos tavoitteet olisivat helpot ja löysät, eikä saisi saavutettua niitäkään... Mutta katsotaanpas miten tänä vuonna suoriuduttiin lupauksista.
Uusia rotuja on aina kiva hankkia.
Ehkä hieman yllättävää, mutta tämä meni nyt ihan puihin. Eihän meille tullut tämän vuoden aikana kuin kaksi uutta rotua listoille, dongola ja nyt ihan joulukuussa vuonohevonen. Ei voida pitää erityisen hyvänä suorituksena, vai mitä?
Tallien toiminta ja ulkoasut pidetään jotakuinkin samoina, ei radikaaleja muutoksia.
Tämä on helppo luvata ja ainakin omasta mielestäni suoriuduin ihan kunnialla. Eihän tämän eteen tarvitse oikeastaan tehdä mitään muuta kuin jatkaa vanhoilla linjoilla.
Blogiin jos saisi tekstin kerran viikkoon, niin olisi kiva.
Suurimman osan vuottahan tekstejä tuli kaksi viikossa, kun maaliskuussa totesin sen olevan melkoista velttoilua raapustaa vain teksti viikkoon. Ei se ihan aina helppoa ole ollut keksiä aihetta, varsinkin nyt syksyllä, heinäkuun tauon jälkeen on tuntunut välillä tosi tukkoiselta keksiä yhtään mitään kirjoittamisen aihetta. Siitä huolimatta olen kyllä saanut aikaan kaikenlaista mielenkiintoistakin tekstiä (ainakin omasta mielestäni). En ymmärrä miten tämä on mahdollista.
Ja jos taas yrittäisi luopua tai tehdä jotain muuta niille roduille, joiden tilanne on vähän niin ja näin.
Tätäkin olen tehnyt jonkin verran. Kabardit lähtivät, doneista, Georgian Grandeista, ja Moriesianeista on enää yksi yksilö jäljellä kustakin. Vielä tätäkin jää kyllä tehtäväksi.
Uusia sukulinjoja pitää haalia vanhoihin rotuihin keinolla millä hyvänsä.
Tätä on tullut tehtyä useammankin rodun kohdalla, joillain isommin, joillain vähän pienemmässä mittakaavassa. Tämäkin lupaus voitaneen siis katsoa täytetyksi melko hyvin, täydellisestihän tällaista ei koskaan voi tehdä.
Taas pitäisi saada sitä jalostusta eteenpäin ja sukupolvia vaihtumaan, ts. vanhat hevoset käyttöön ja kuoppaan.
Myös tämä lupaus on täytetty ainakin jollain tavalla, joidenkin rotujen kohdalla. Tai no likimain kai kaikki rodut ovat saaneet tästä osansa ainakin siinä muodossa, että vanhoja, jo jalostuksessa käytettyjä yksilöitä on lopetettu melkoiset määrät. Ja onhan niitä kasvattejakin taas syntynyt.
Tallin kieli saattaa vaihtua englanniksi vähitellen.
No, sitähän se on tehnyt, paino sanalla vähitellen.
Piirrä itse hevonen!
Köh tuota... Ehkä ensi vuonna sitten.
Aktiivisuutta muiden suuntaan pitäisi harjoittaa myös ja lopettaa se ikuinen oman navan kaivaminen.
Vähän on ollut taannehtivaa ja minua on näkynyt vain satunnaisesti esim. ht.netissä tai virtuaalifoorumilla.
Krhm, Gin Ahaltek. Ettei vain olisi päässyt unohtumaan, että Ionicin lisäksi on toinenkin siittola. Olisi ihan kiva jos saisi jotain näkyvää aikaiseksi tämänkin kanssa.
Aloitin syksyllä orilaumassa joukkotuhonnan, mutta sekin on vielä kesken. Siinäpä ne saavutukset sitten GA:n kohdalla olivatkin. Ei hyvä.
Ensi vuodelle jäi siis taas kaikenlaista toteutettavaa, mutta on hivenen kyseenalaista taas, että miten ehdin, jaksan, ja viitsin varsinkaan alkuvuodesta tehdä yhtään mitään virtuaalimaailman eteen. Työrintamalla tuli vastaan kiinnostava projekti (josta toivottavasti poikisi pidempiaikainen työpaikkakin), joka syö aivokapasiteettia jatkossa. Jospa siis lupaisin suunnilleen samat asiat kuin viime vuonnakin, blogitekstien määrää saatan joutua karsimaan jonkin verran, mutta katsotaan nyt miten käy.
–S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti