keskiviikkona, huhtikuuta 19, 2017

Väriteoriaa: hallakkovärit – ruunihallakko

Tämä teksti on osa väriteoria-sarjaa.

© Bob Langrish

Ulkonäkö
Ruunihallakon (eli hallakon) peitinkarva on vaaleanruskea, vaaleimmillaan hiekansävyinen, sävy on yleensä enemmän punertava kuin kellertävä. Jalat ovat tummat, harjan ja hännän reunajouhet ovat valkoiset tai sekaväriset, loput jouhet ovat mustat. Ruunihallakolta löytyy myös muita hallakkovärien yleisiä tuntomerkkejä. Tummimmat ruunihallakot ovat keskiruskeita tai jopa tummanruskeita.

Varsana väri on hyvin vaalea, myös jalat voivat olla vaaleat, vain nivelien kohdilla on tummempaa sävyä. Jalat tummuvat iän myötä.

Mihin on mahdollista sekoittaa?
Ruunihallakon sekoittaa helposti yleensä ruunivoikkoon, vaikka ruunihallakon peitinkarvan sävy onkin enemmän punertava kuin kellertävä, kuten ruunivoikolla. Sävyjen erottaminen toisistaan voi kuitenkin olla hankalaa, varsinkin valokuvista, ja vaihtelua esiintyy molemmissa väreissä. Ruunivoikolta kuitenkin puuttuvat hallakkovärien tuntomerkit, siima voi olla kuten muillakin väreillä.

Myös samppanjanruunikko on hieman ruunihallakon (ja myös ruunivoikon) näköinen väri, mutta siltä taas löytyvät samppanjavärien tuntomerkit.

Tumma ruunihallakko on helppo sekoittaa ruunikkoon, mutta näilläkin näkyy yleensä joitain hallakkovärien merkkejä. Oikein tummilla yksilöillä ne voivat olla huonosti erotettavissa.

Esimerkkikuvia
ruunihallakko, melko tummansävyinen peitinkarva, selkeästi punertava. Siima näkyy, samoin pieni aasinristi. Etujaloissa näkyy mielestäni himmeitä seepraraitoja. Harja on ajeltu, joten mahdollista jouhien kaksivärisyyttä ei näy eikä sitä oikein hännästäkään näe. Pään ja kaulan tummuus ei ole mitenkään erityisen selkeää.
ruunihallakko, tumma ja minä sanoisin että tällä on kyllä karvassaan enemmän kellertävää kuin punertavaa sävyä. Siima näkyy, samoin säkän kohdalla tumma laikku, ja erittäin selvästi pään tummempi väri.
ruunihallakko, vaaleahko, hyvin tyypillinen väritys. Jouhien kaksivärisyys näkyy selkeästi, seepraraidatkin kohtuullisen hyvin. Päässä sen sijaan tummaa väriä on lähinnä vain nenäpiillä ja turvassa.
ruunihallakko, erittäin selkeät seepraraidat jaloissa.
ruunihallakko vuonohevonen, erittäin vaalea vuonohevosten tapaan. Jouhien kaksivärisyys näkyy oikein selkeästi. Jalat ovat vaaleat, mutta himmeitä, pieniä seepraraitoja näkyy kyllä tälläkin lähinnä polvissa. Päässä on myös vähän tummempaa värisävyä.
ruunihallakko, tällä näkyy selvästi muuta runkoa tummempi pää ja jouhissakin on kaksivärisyyttä, vaikkakaan tuollainen raidallisuus ei ole mitenkään erityisen tyypillistä.
ruunihallakko, todella tyypillinen tapaus. Pääkuvassa näkyy selkeästi pään tumma sävy.

Esiintyminen ja yleisyys
Ruunihallakko on hallakkoväreistä yleisin, mutta kuten hallakkovärien kohdalla on todettu, ne ovat varsin harvinaisia värejä. Niitä esiintyy lopulta kovin harvoilla roduilla ja vielä harvemmalla rodulla ne ovat erityisen yleisiä. Vuonohevosilla ruunihallakko on yleisin väri, yli 80% vuonohevosista on ruunihallakkoja.

Lyhenteet
rnhkko – ruunihallakko
hkko – hallakko (sama asia kuin ruunihallakko, sen vanha nimitys)

Vieraskieliset nimet
Englanti: dun, myös bay dun tai zebra dun
Ruotsi: black, brunblack
Saksa: der Falbe

Genotyyppi
E A D (ruunikko + hallakkogeeni)

Huomattavaa periytymisessä
Kuten muillakin hallakkoväreillä, toisen vanhemman on oltava hallakkovärinen, jotta varsasta voisi tulla ruunihallakko.

Ei kommentteja: