sunnuntaina, toukokuuta 14, 2017

Ostakaa virtuaalisia koiranpentuja!

Vapunpäivänä 1.5.17 syntyi Ionicin A-pentue eli kasa koiravauvoja, dobermanneja, ollakseni täsmällinen. Nyt ollaan historiallisen äärellä: virtuaalikoira meillä on ollut toistakymmentä vuotta, mutta näin kauan meni ennenkuin sain aikaiseksi teettää pentuja. Pentueen emä on siis Ingrel's Ashley, Assi, muinaisesta ja sittemmin täysin kadonneesta kennelistä nimeltä Ingel. Assi on aktiivinen ja seurallinen koira, helposti koulutettavissa ja kaikkinensa kiltti. Joku ehkä sanoisi sitä liiankin pehmeäksi, mutta ehkä se ei ole paha juttu, minusta se on ollut ihan sopiva ekaksi koiraksi. Pelokas Assi ei ole missään nimessä.

Pentueen isä on tuontikoira, Mumblescape Reign of Terror eli kaverien kesken Tero. Nimi ei ehkä ollut enne, mutta sattumoisin poika saapui meille Tukholman terrori-iskun päivänä, 7.4.17. Teki mieli vaihtaa nimi samoin tein, mutta se ei olisi ollut mikään yksinkertainen juttu. Tero on Assia selvästi terävämpi luonteeltaan, mutta tervepäinen yhtä kaikki. Tero on monipuolinen harrastuskoira, jonka kanssa on kokeiltu jo agilityä, tokoilua ja palveluskoirajuttuja, ja kaikki tuntuu sopivan. Katsotaan jos koskaan päästään kisaamaan jossain näistä lajeista. Tero varmaan selviytyisi kunnialla, omistajasta sen sijaan ei ole takeita.

Koska virtuaalimaailman ajanlasku on venyvää aina sen mukaan, miten parhaiten sattuu sopimaan, alkaisivat pennut olla vähitellen luovutusiässä. Tässä lyhyet esittelyt niistä, väriltään kaikki ovat vanhempiensa tapaan mustia ruosteenpunaisin merkein (black & tan), paitsi jos eivät ole. Voivat olla siis myös ruskeita.

narttu Alpenaurikel des Ions "Auri" – MYYTY
Auri on noheva narttupentu, joka ei pienistä hätkähdä ja joka vääntää painia loputtomiin. Aurin elämän päätarkoitus tuntuu olevan rääkätä jotakuta. Onneksi se on pentueen pienin, muita pentuja ei niskassa roikkuva kirppu hirveästi haittaa. Ihmisten kanssa on kaikkein hauskinta leikkiä vetoleikkejä, mitä enemmän lelun päässä roikkuvaa takiaista vemputtaa edestakaisin, sitä onnellisempi se on. Tämä tulee olemaan maailman helpoin koulutettava, paras palkinto on vetolelu ja leikkituokio. Yleisesti ottaen elämäniloinen mussukka.

narttu Augenblickswert des Ions "Arja" – JÄÄ ITSELLE
Arja on melkoinen mörssäri, se oli jo syntyessään pentueen suurin ja on sellaisena pysynytkin. Sitä voisi ehkä kuvata parhaiten sanalla omanarvontuntoinen. Se on rauhallinen, ei silti mitenkään tossun alla saati laiska tai flegmaattinen. Se pitää oman puolensa ruokakupilla ja leikeissä, muttei ole mikään räyhä. Jos Arja tulee luonteeltaan tällaisena pysymään aikuisenakin, se ei ehkä ole maailman helpoin koulutettava, mutta oikealla omistajalla se todennäköisesti tulee olemaan luonteeltaan maailman hienoin narttu.

uros Aralsee des Ions "Arska" – MYYTY
Korvat on koriste ja aivot lisävaruste (toimitusaika ehkä parin vuoden päästä). Arska on energinen touhuaja-tyyppi, rasavilli rämäpää. Ja myönnetään: välillä vähän kovakorvainen. Niin että onpahan teitä nyt varoitettu sitten ainakin. Iloinen ja kivaluonteinen kyllä noin muuten, tästä saa aktiivisen ja väsymättömän harrastuskoiran. Sohvakoiraksi sen sijaan ei sovellu.

narttu Asternartige des Ions "Asta" – MYYTY
Asta on utelias pentu ja hankkiutuu ongelmiin työntämällä sievän kuononsa joka paikkaan. Arska tietysti on aina peesissä mukana, mutta Asta on näistä kahdesta nokkelampi ja kekseliäämpi. Kun jostain kuuluu kolinaa tai jotain muuta epäilyttävää ääntä, siellä on yleensä Asta ensimmäisenä. Ja jos on ihan hiljaista, se vasta paha merkki onkin. Asta tuntuu olevan pentueen jonkinlainen johtohahmo, se joka menee edeltä ja hankkii koko porukan vaikeuksiin. Rohkea ja luottavainen pentu ja telmuaa ensimmäisenä vastaan katsomaan tullutta vierasta, sillä mikäänhän ei ole parempaa kuin uusi ihminen, johon tutustua. Muutenkin Asta on hyvin sosiaalinen pentu.

uros Atlaszeder des Ions "Atlas" – MYYTY
Atlas on pentueen ahmatti, se jättää vaikka painimatsin kaverin kanssa kesken, jos tarjolla on ruokaa. Emolta tahtoo välillä mennä hermokin tämän kanssa, kun ikinälkäinen pentu roikkuisi nisässä kiinni ikuisuuden. Kun pennuille alettiin tarjoilla kiinteää ruokaa, Atlasta on pitänyt siitä lähtien vahtia erikoisen tarkasti, koska se hotkii ruokansa nopeasti ja änkeää itsensä sitten kaverin kupille. Vahtikoiraa tästä ei varmaan tule ikinä, koska se on lahjottavissa juustolla. Muuten herttainen ja kivaluonteinen pentu kyllä.

Ostopyynnöt pennuista osoitteeseen vtionic@gmail.com. Pennut ovat myynnissä myös Karvaturrit-foorumilla.

– S

Ei kommentteja: